Yrjö Sairio

Yrjö Oskari Sairio (3. heinäkuuta 1892 Mäntsälä – 29. huhtikuuta 1959) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja johtaja. Hänen vanhempansa olivat kauppias Kustaa Oskari Sairio ja Matilda Josefiina Halla. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1925 kansakoulunopettaja Ida Ainikki Kokon kanssa.

Hän suoritti yksityisesti viidennen luokan kurssin vuonna 1911 ja kävi Suomen liikemiesten kauppaopiston ensimmäisen luokan vuosina 1911–1912 sekä suoritti seitsemännen luokan Käkisalmen yhteiskoulussa vuonna 1926. Hän suoritti Reserviupseerikoulun vuonna 1920 ja jääkärialiupseereille järjestetyn upseerikurssin Kadettikoulussa vuonna 1921. Kadettikoulun poikkeuksellisen kurssin hän suoritti vuonna 1927 ja Taistelukoulun kapteenikurssin vuonna 1928.

Sairio liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 31. elokuuta 1917, josta hänet siirrettiin 26. syyskuuta 1917 alkaen pataljoonan 3. komppaniaan. Hän suoritti Libaussa vuonna 1917 järjestetyn sotakoulun B-kurssin.

Pääartikkeli: Suomen sisällissota

Hän saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918 ja sijoitettiin Suomen Valkoiseen armeijaan aluksi 1. jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 25. maaliskuuta 1918 koillisrintamalle, missä toimi Kuolajärven pataljoonan 2. komppanian vääpelinä ja 7. huhtikuuta 1918 alkaen joukkueenjohtajana jaotti osaa Kuivitsan ja Kilislammen taisteluihin.

Sairio palveli sisällissodan päätyttyä Lapin I rajavartiopataljoonan (myöhempi nimi Lapin ryhmän II pataljoona) 4. ja 7. komppaniassa, josta hänet siirrettiin 15. tammikuuta 1919 Porin jalkaväkirykmentti n:o 2:een, jonka nimeksi myöhemmin tuli Savon jääkärirykmentti. Rykmentissä hän palveli joukkueenjohtajana 6. komppaniassa. Hänet määrättiin 8. huhtikuuta 1919 rykmentin kuormastovääpeliksi ja 4. helmikuuta 1920 koulutusaliupseeriksi 4. komppaniaan ja 1. tammikuuta 1922 alkaen II pataljoonan rahastonhoitajaksi sekä 3. huhtikuuta 1922 alkaen nuoremmaksi upseeriksi 5. komppaniaan. Hän toimi 31. joulukuuta 1922 – 8. syyskuuta 1923 välisen ajan II pataljoonan taloudenhoitajana ja sen jälkeen joukkueenjohtajana, aliupseerikoulun johtajana ja komppanianpäällikkönä Savon prikaatissa. Myöhemmin hän palveli Käkisalmen jääkäripataljoonan ja Savon jääkärirykmentin II pataljoonan eri komppanioissa ja 18. marraskuuta 1935 alkaen rykmentin yleisesikuntaupseerina. Esikuntaupseerin paikalta hänet siirrettiin 15. toukokuuta 1937 apulaisupseeriksi Lappeenrannan sotilaspiirin esikuntaan, missä hän hoiti 24. syyskuuta 1937 alkaen yleisesikuntaupseerin tehtäviä.

Sairio osallistui talvisotaan aluksi samoissa tehtävissä kunnes siirrettiin 2. täydennysdivisioonaan ja edelleen 9. divisioonan huoltopäälliköksi ja osallistui taisteluihin Suomussalmella ja Kuhmossa. Välirauhan aikana hän toimi aluksi samassa tehtävässä, kunnes hänet siirrettiin V armeijakunnan esikuntaan toimistopäälliköksi ja edelleen Sisäasiainministeriön väestönsuojeluasiainosastolle toimistopäälliköksi. Jatkosodan puhjettua hän toimi aluksi entisessä tehtävässä, kunnes hänet komennettiin Karjalan armeijan ilmasuojelukomppaniaan, josta hänet siirrettiin vuonna 1941 Itä-Karjalan sotilashallinnon esikuntaa. ja vielä samana vuonna Päämajan ilmasuojelutoimiston (myöhemmin osasto) päälliköksi. Vielä ennen sodan loppumista hänet nimitettiin V armeijakunnan Ilmasuojelukomentajaksi ja osallistui sotatoimiin Laatokan koillispuolella ja Itä-Karjalassa.

Sairio toimi sotien jälkeen edelleen samassa tehtävässä, mistä hänet siirrettiin Päämajan ilmasuojeluosastolle ja edelleen väestönsuojeluasiainosaston järjestelytoimiston virkaatekeväksi päälliköksi, mistä hänet siirrettiin vuonna 1945 Upseerikoulun huoltopäälliköksi, mistä tehtävästä hän erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1946 ja siirtyi johtajaksi eri agentuurilaitoksiin. Hänet on haudattu Helsinkiin.

Sairio toimi Savon prikaatin II pataljoonan kunnianeuvoston jäsenenä vuonna 1928 ja Käkisalmen varuskunnan komendanttina17. lokakuuta 1927 – 14. syyskuuta 1928 sekä Käkisalmen kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1930 ja 1932–1937 ja tilintarkastajana vuosina 1933–1936.

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet