Vilho Virta

Fredrik Vilho Virta (17. heinäkuuta 1869 Kangasala – 31. elokuuta 1897 Kuopio) oli suomalainen toimittaja ja kirjansitoja. Hän oli suomalaisen työväenliikkeen varhaisimpia sosialistisia vaikuttajia, jota on myöhemmin luonnehdittu ”Suomen ensimmäiseksi sosialidemokraatiksi”. Esimerkiksi Eetu Salin on maininnut Virran johdatelleen hänet sosialismiin.

Kangasalla syntynyt Virta jäi orvoksi seitsemänvuotiaana. Hän pääsi kirjansitojan oppiin Tampereelle ja kiersi 18-vuotiaasta saakka eri puolilla Suomea harjoittamassa ammattiaan. Samalla hän oppi ruotsinkieliseltä mestariltaan ja saksalaiselta työtoveriltaan molempien puhumat kielet. Myöhemmin Virta asettui Helsinkiin, jossa hän työskenteli Weilin+Göösin kirjansitomossa. Hän liittyi Helsingin Työväenyhdistykseen, joka vielä tuolloin edusti porvarillista wrightiläistä työväenliikettä. Tutustuttuaan saksalaisten sosialistien ajatuksiin Virta vaati jo vuonna 1893 wrightiläistä työväenliikettä radikalisoitumaan. Helsingin Työväenyhdistyksessä Virta kuului oppositioon, jota kutsuttiin ”rähinöitsijöiksi”.

Keväällä 1895 hän oli mukana perustamassa Työmies-lehteä, jonka ensimmäisen toimituskunnan hän muodosti Nils Robert af Ursinin, Väinö Sohlmanin ja Aatami Hermanni Karvosen kanssa. Hänelle tarjotusta päätoimittajan tehtävästä Virta kieltäytyi, mutta hän toimi lehden ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajana.

Samana syksynä Virta matkusti Teollisuushallituksen kustantamana opiskelemaan kirjansidontaa Saksaan. Palattuaan keväällä 1896 Virta jäi terveydellisistä syistä pois työväenliikkeen toiminnasta ja muutti Kuopioon, jossa hän oli työnjohtajana Backmanin kirjansitomossa. Vuoden 1897 alussa hän alkoi toimittaa kuukausittain ilmestynyttä Kirjansitoja-ammattilehteä. Virta kuoli Saksassa saamaansa keuhkotautiin 28-vuotiaana elokuussa 1897.

Vilho Virran puoliso oli Ida Seger. Pariskunnalla oli kaksi lasta.