Vilho Heinämies

Vilho Johannes Heinämies (sukunimi vuoteen 1935 Helenius; 1. helmikuuta 1900 Helsinki – 19. maaliskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen, Helsingistä kotoisin ollut toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoitti myös nimimerkillä Jussi Hiukia.

Heinämies oli sotakirjeenvaihtajana ollessaan panssarilaiva Ilmarisen tuhon silminnäkijänä 13. syyskuuta 1941. Hän otti panssarilaiva Väinämöiseltä käsin viimeisen valokuvan Ilmarisesta noin tuntia ennen sen tuhoaAlus oli ollut pitkään hänen vakituinen asemapaikkansa.

Heinämies oli sotavuodet Pääesikunnan tiedotusosaston alaisena TK-miehenä, rauhan aikana hän työskenteli useallekin lehdelle ja uutispalvelulle.Hän kirjoitti Ilmarisen tapauksesta kirjan Seitsemän minuuttia merellä, kuvaus panssarilaiva Ilmarisen tuhosta , jossa hän kuvailee Suomen laivaston suurinta tappiota. Kirja on julkaistu myös ruotsiksi nimellä Sju minuter på havet. Hän seurasi laivaston toimintaa hyvin tarkasti miinanlaskusta Hangon neuvostotukikohdan tulittamiseen ja kirjoitti siitä – sensuurin sallimissa rajoissa – kuvauksia, joita julkaistiin niin lehdissä kuin suositussa "TK-rintamakirjeenvaihtajat etulinjoilla" -kirjasarjassa. Hän teki käsikirjoitukset neljään elokuvaan, Simo Hurtta (1940), Elinan surma (1938), Paimen, piika ja emäntä (1938) ja Tukkijoella (1937).

• Sattuuhan sitä – rengasmatkalla. WSOY 1943 (nimimerkillä Jussi Hiukia)
• Taistelujen Hanko, toim. Vilho Heinämies ja Holger Ström. Liiketieto, Helsinki 1943
• Maanomistusolojemme uudistus: maanhankintalaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö, toim. Vilho Heinämies. Suomen kirja, Helsinki 1945
• Seitsemän minuuttia merellä, kuvaus panssarilaiva Ilmarisen tuhosta, WSOY, 1945.
• Ilman lupaa luvattuun maahan: matkakuvaus, WSOY, 1950.
• Uudet kasvot ja vanhat parrat: kuvia ja kuvauksia eduskunnan lapsuuden ajoilta, kirjoittajat Vilho Heinämies, J. W. Tuura, kuvat A. Osw. Kairamo. WSOY, 1947.