Tapio Puolimatka

Timo Tapio Puolimatka (s. 18. huhtikuuta 1953 Alastaro) on suomalainen kasvatustieteen professori. Hän toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa.

Teoksissaan Puolimatka on käsitellyt kasvatuksen, uskonnon ja tieteen aiheita filosofisesta näkökulmasta, ja hän on arvostellut evoluutioteorian ateistista tulkintaa.

Puolimatka valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1986 pääaineenaan uskontotiede. Vuonna 1989 hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi käytännöllisessä filosofiassa. Vuonna 1993 hänet nimitettiin käytännöllisen filosofian dosentiksi Helsingin yliopistoon erikoistumisaloinaan etiikka, yhteiskuntafilosofia ja kasvatusfilosofia. Vuonna 1996 hän suoritti kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. Hänet nimitettiin dosentiksi myös sosiaalipedagogiikasta Kuopion yliopistoon ja kasvatustieteestä Tampereen yliopistoon vuonna 2002. Puolimatka on toiminut Suomessa yliopiston tutkijana, assistenttina, yliassistenttina, lehtorina ja professorina. Lisäksi hän on toiminut tutkijana Israelissa (1983–1989) ja Yhdysvalloissa (1995–1998).

Puolimatkalla on vaimo Mia sekä pojat Dani, Joel, Asriel ja Mikael. Jyväskylässä asuva Puolimatka on vakaumuksellinen kristitty. Hän on kertonut aloittaneensa filosofian opinnot, koska halusi ”varmistua totuudesta tutustumalla parhaimpiin kristinuskon vastaisiin argumentteihin”. Hänen mukaansa näiden perustelujen heikkouksiin tutustuminen on syventänyt hänen kristillistä vakaumustaan.

Etiikka

Tutkimuksissaan etiikan perusteista Puolimatka puolustaa moraalista realismia, jonka mukaan on olemassa yleispäteviä moraalisia totuuksia, joista ihmisen on mahdollista saada tietoa välittömän kokemuksen pohjalta. Hänen mukaansa on olemassa perustavia moraalitotuuksia, joita ihmisen on mahdotonta olla tietämättä. Tätä aihetta käsittelevät Puolimatkan väitöskirja käytännöllisessä filosofiassa Moral Realism and Justification sekä artikkelit ”Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen” (Ajatus 52, 1994) ja ”Moral Realism and the Standards of Justification” (Acta Philosophica Fennica 76, 2004). Samaa aihetta hän käsittelee luonnonoikeuden näkökulmasta artikkelissa "J. Budziszewskin elämä ja ajattelu", jonka hän on kirjoittanut johdantona J. Budziszewskin kirjan Tätä emme voi olla tietämättä (2011) suomennokseen.

Kasvatus ja demokratia

Kasvatustieteen väitöskirjassaan Democracy and Education: The Critical Citizen as an Educational Aim (1995) Puolimatka kysyy, millä tavalla kasvatetaan kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Puolimatka erittelee erilaisia demokratiakäsityksiä ja niille ominaisia suhtautumistapoja arvoihin, arvokasvatukseen, sivistykseen ja kriittisyyteen. Kasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on valmistaa kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Tämä edellyttää eettistä kasvatusta, koska kansalaisuudessa on moraalisia ulottuvuuksia. Lisäksi demokraattinen kansalaisuus edellytää itsenäisen kriittisen arviointikyvyn kehittymistä, koska ainoastaan kriittiset kansalaiset luovat perustan aidolle kansanvallalle. Kasvatuksen ja demokratian suhdetta käsittelevät myös seuraavat artikkelit: "Democracy, Education and the Critical Citizen" (Philosophy of Education 1996: 329-338), "The Problem of Democratic Values Education", (Journal of Philosophy of Education 31/3, 1997), "Democracy, Manipulation, and Critical Citizens" (Inquiry 1998), "In Defence of a Moral Concept of Democracy" teoksessa Essays on Contemporary Liberalism at the Turn of the 21st Century (Ashgate Publishers 1997), "Democratic Values Education Reconsidered: A Moral Realist Case" (The Journal of Philosophy of Education, 2001), "Education for Critical Citizenship" (Philosophy of Education 2002).

Opetus ja sen vääristymät

Yksi Puolimatkan tutkimuksen kohteista on kysymys, kuinka aito opetus voidaan erottaa sen vääristymistä, erityisesti indoktrinaatiosta ja propagandasta. Tähän liittyvät seuraavat teokset ja artikkelit: Opetusta vai indoktrinaatiota: Valta ja manipulaatio opetuksessa (Kirjayhtymä 1997), ”The Concept of Indoctrination” (Philosophia Reformata 1995) ja ”Indoktrinaatio” (Ajatus 54, 1996. Puolimatka käsittelee kognitiivisen uskontotieteen tarjoamaa todistusaineistoa niin sanottua uskonnollisen kasvatuksen indoktrinaatiohypoteesia vastaan nettiartikkelissa "Uskonnollinen kognitio ja uskonnollinen kasvatus", Kasvatus ja Aika 4/2011.

Kasvattajan auktoriteetti ja kasvavan autonomia

Kasvatus- ja opetustilanteiden ohjaamiseen liittyy kysymys kasvattajan ja opettajan auktoriteetista. Puolimatka erottaa tässä suhteessa kasvattajan ohjaavan auktoriteetin ja hänen tiedollisen auktoriteettinsa. Hän pohtii molempien auktoriteetin muotojen teoreettisia perusteluja ja niitä vastaan esitettyjä argumentteja. Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset: Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia (Kirjayhtymä 1999, 2. uudistettu laitos 2010). "Teacher Authority. A case study from Finland" (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The Journal of Education for Teaching, July 2000). "Educational Authority and Manipulation" (Paideusis 14:2, 2001).

Kasvatus ja pluralistinen yhteiskunta

Yksi osa Puolimatkan tutkimusta kohdistuu yhteiskuntalohkojen autonomian teoreettisten perusteiden selvittämiseen. Kasvatustieteellisessä keskustelussa tätä aihetta käsittelevää tutkimusta lähestytään käyttämällä sellaisia käsitteitä kuin rakenteellinen pluralismi tai yhteiskuntalohkojen pluralismi (spherical pluralism). Yhteiskuntalohkojen autonomialla on konkreettisia seuraamuksia koulun ja valtion suhteille. Rakenteellisen pluralismin mukaan kouluilla ja muilla kasvatusinstituutioilla pitäisi olla suhteellinen itsenäisyys. Yhteiskuntalohkojen eriytyminen itsenäisesti toimiviksi laitoksiksi on edellytys kilpailevien näkemysten ja tutkimusohjelmien kehittämiselle, jotka puolestaan tarjoavat edellytyksiä kriittiselle opetukselle. Koulujen suhteellinen itsenäisyys valtiosta edistää vähemmistökulttuureja ja estää niitä tulemasta valtakulttuurin nielaisemiksi. Vähemmistökulttuurien ominaisluonteen säilyttäminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen moniarvoisuuden säilyttämistä. Täten rakenteellisen moniarvoisuuden teoreettisen perustan hahmottaminen palvelee tärkeää tehtävää kasvatuksen autonomian näkökulmasta. Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat Puolimatkan tutkimukset: "Rakenteellinen indoktrinaatio", teoksessa Filosofisia iskuja (Tampere 1998). "Sphere Pluralism and Critical Thinking" (Studies in Philosophy of Education 2004).

Kasvatus persoonallisuuden monipuolisena kehityksenä

Puolimatkan tutkimuksessa on ollut yhtenä jatkuvana teemana kysymys kasvatuksesta pyrkimyksenä kasvavan persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. Yleissivistävälle kasvatukselle on ominaista pyrkimys laajentaa oppilaan näkökenttää ja hänen kehityksellisiä mahdollisuuksiaan. Tähän liittyvät Puolimatkan tutkimukset yleissivistävästä kasvatuksesta sekä sen osana kasvatuksen liittymäkohdat elämän tarkoituksen käsitteeseen sekä kysymys uskonnonopetuksesta. Tähän liittyvät myös kysymykset ihmisen kuolevaisuudesta ja sen tarjoamista näkökohdista. Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset: "Elämän tarkoitus" (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) Merkitys. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta. "Religious Education in Finland: Promoting Intelligent Belief" (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The British Journal of Religious Education, September 200. "Education and the Meaning of Life" (yhdessä Timo Airaksisen kanssa)(Philosophy of Education 2001). "Kasvatus kuolemaan" teoksessa Kuoleman filosofia. (Helsinki: Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta), “Moral Capacity and its Dilemmas”, Studies in Philosophy and Education 25 (2006) 6: 497-505, “Max Scheler and the idea of well-rounded education”, Educational Philosophy and Theory 2008.

Konstruktivismi

Seuraava vaihe Puolimatkan tutkimustyössä kohdistuu konstruktivismiin kasvatustieteessä. Puolimatka analysoi konstruktivismia teoriana oppimisesta, tiedosta ja opetuksesta, pohtii käsitteen eri merkityksiä ja niiden opetuksellisia sovelluksia sekä vertaa konstruktivismia opetuksen ja oppimisen teorian toiseen valtasuuntaukseen, realismiin. Tähän aihepiiriin liittyvät tutkimukset: "Constructivism, Knowledge and Manipulation", (Philosophy of Education 1999). Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin (Tammi 2002). "Constructivism and Critical Thinking" (Inquiry 22:4, 2006). "Realismin rajankäyntejä" (Kasvatus 1/2003).

Kasvatuksen tunneperusta

Puolimatka analysoi filosofisten tunneteorioiden merkitystä kasvatukselle teoksessaan Kasvatus arvot ja tunteet (Tammi 2004, toinen uudistettu laitos 2011, Suunta-kirjat)sekä artikkelissaan "Tunteiden kognitiivisuus ja oppiminen" (Aikuiskasvatus 2/2004). Hän keskittyy erityisesti kognitiivisiin tunneteorioihin ja näkemykseen, jonka mukaan tunteiden välityksellä on mahdollista saada arvotietoa. Hän pohtii sitä, millä tavalla tunteet vaikuttavat ajatteluun ja oppimiseen ja millä tavalla tunteita voidaan kehittää niin, että ne muodostavat pohjan älyllisille ja moraalisille hyveille.

Länsimaisen sivistyksen ja tieteen juuret

Puolimatkan tutkimustyö on viimeisen vuosikymmenen aikana kohdistunut länsimaisen sivistyksen ja erityisesti länsimaisen tieteen juuriin. Tästä aiheesta hän on kirjoittanut kolmiosaisen kirjasarjan Usko, tieto ja myytit (Tammi 2005), Usko, tiede ja Raamattu (Uusi Tie 2007), Usko tiede ja evoluutio (Uusi Tie 2008). Kyseisessä trilogiassa hän analysoi tieteenfilosofisten, tieteenteoreettisten ja uskonnonfilosofisten käsitysten juuria ja arvioi niiden pätevyyttä. Trilogian ensimmäisessä osassa hän esittää muun muassa seuraavia kysymyksiä: Ovatko usko ja tieto toistensa vastakohtia? Onko tiede todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa? Millaisiin myytteihin moderni ihminen uskoo? Trilogian toinen osa käsittelee kysymystä sanallisen ilmoituksen mahdollisuudesta. Voiko ihminen kriittisesti avoimella tavalla vakuuttua älyllisesti siitä, että jokin tekstikokoelma on Jumalan ilmoitusta? Trilogian kolmas osa pohtii mm. kysymystä tieteen rajoista ja tieteellisen tutkimuksen ennakko-oletuksista. Hän käsitteli samaa aihepiiriä myös Suomen Filosofisen yhdistyksen Usko-kollokvion pohjalta julkaistuun kirjaan kirjoittamassaan artikkelissa "Usko ja kumoajat" (Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström & Pilvi Toppinen toim. Usko, ss. 439-448. Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22, 2009.)

Perheen rakenteeseen ja lasten oikeuksiin kohdistuva tutkimus

Viime vuosina Puolimatkan tutkimustyö on kohdistunut avioliiton ja perheen rakenteeseen ja lasten oikeuksiin. Tästä aiheesta hän on kirjoittanut kolme monografiaa Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin (Suunta-kirjat 2014), Yhteiskuntakoe lapsilla? (Kuva ja Sana 2016) ja Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus (Perussanoma 2017). Samasta aiheesta hän kirjoitti myös artikkelin "The Gender Diverse and the Genderless Conceptions of Marriage and Children's Right to Develop Their Sexual Identity".The New Educational Review 45, s. 28-38.

Puolimatkan kirja Usko, tiede ja evoluutio sai ensimmäisen sijan vuoden 2008 kristillinen kirja -kilpailun yleisöäänestyksessä. Vuonna 2007 Puolimatkan kirja Usko, tiede ja Raamattu sijoittui "Vuoden kristillinen kirja" -yleisöäänestyksessä toiseksi. Skepsis ry antoi vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon Kustannus Oy Uusi Tielle Tapio Puolimatkan kirjojen Usko, tiede ja Raamattu ja Usko, tiede ja evoluutio julkaisusta. Skepsis katsoi kirjojen tarkoitukseksi luomisopin tuomisen kouluopetukseen ja ilmaisi olevansa huolissaan kasvatustieteen puolesta, kun alan professori esittää tällaista.

Puolimatka analysoi Skepsiksen lausumaa kirjassaan Tiedekeskustelun avoimuuskoe (2010). Hän katsoo Skepsiksen rikkovan useita tieteellisen keskustelun periaatteita: (1) Skepsis hyökkää henkilöä eikä väitettä vastaan, (2) ohittaa vastustajan väitteen luomalla siitä irvikuvan, (3) luo väärän vastakkainasettelun. Puolimatka arvosteli lehtihaastattelussa sitä, että Skepsiksen lausumassa ei käsitellä hänen esittämiään argumentteja, vaan spekuloidaan kirjoittamisen motiiveilla. Hän piti kuitenkin myönteisenä sitä, että ateistit ovat kiinnostuneita hänen kirjoistaan. Puolimatka vastasi esitettyyn kritiikkiin Teologisen Aikakauskirjan artikkelissa "Evoluutiokeskustelun käsitteellisiä epäselvyyksiä" (Teologinen Aikakauskirja 3/2009). Puolimatka kävi Skepsis-yhdistyksen kutsumana luennoimassa Tieteiden talolla 4.2.2009. Puolimatka osallistui myös keskusteluihin uskon ja tiedon suhteesta kosmologian professori Kari Enqvistin kanssa Helsingin yliopistossa ja filosofian professori Jussi Kotkavirran kanssa Jyväskylän yliopistossa (http://vimeo.com/10307606).

Kotimaa-lehti julkaisi Puolimatkan vastineen Skepsiksen palkintoon. Professori Esko Valtaoja sanoi lehden haastattelussa, että palkinto meni oikeaan kohteeseen.Puolimatka arvostelee vastineessaan Valtaojaa siitä, ettei tämä onnistu lausunnossaan tuomaan esille yhtään väitettä, jota Puolimatka olisi kirjoissaan puolustanut. Puolimatka kommentoi palkintoa Ristin Voitto -lehdessä: ”Huuhaa-palkinto on keveämpää, osittain huumorilla höystettyä irvailua. Sana ”huuhaa” on voimakasta tunneviestintää, joka oikeuttaa tietyn maailmankatsomuksen hylkäämistä ilman järkiperusteluja. Olen kuitenkin iloinen, että ateistit kiinnittävät huomiota kirjoihini.”

Ylen toimittaja Antti Seppälä ihmetteli näkökulma-blogissaan 17.11.2014, ettei Jyväskylän yliopisto ollut puuttunut Tapio Puolimatkan kirjoitteluun avioliittolainsäädännöstä. Jyväskylän yliopisto julkaisikin samana päivänä tiedotteen, jossa se korostaa etteivät työntekijöiden ilmaisut edusta yliopiston kantaa.Kansan Uutiset -verkkolehdessä Jarkko Mänttäri tulkitsi Jyväskylän yliopiston yliopiston kannanoton olleen suunnattu Puolimatkaa vastaan. Puolimatka kritisoi Mänttäriä ja Seppälää sensuurihakuisuudesta Uuden Suomen blogissaan "Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja." Puolimatka kirjoittaa:"Tässä yhteydessä herää kysymys: onko tarkoituksena sensuroida olennaista tietoa lain lapsivaikutuksista sallimalla vain yhden keskustelun osapuolen esiintyä alan asiantuntijana?"

Setan rottapalkinto

Seta antoi vuoden 2015 kunniarotta-antipalkinnon Tapio Puolimatkalle. Perusteluna oli, että hän Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorina on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa yliopiston professorina.

Puolimatka vastasi Setalle Uuden Suomen blogissaan otsikolla: "Mitä Seta voisi oppia Skepsikseltä." Siinä Puolimatka toteaa, että seksuaalisen tasa-arvoisuuden yhdistyksen luulisi olevan kiinnostunut lasten tasa-arvoisesta oikeudesta kehittää omaa seksuaalista identiteettiään kasvamalla perheessä biologisen isänsä ja äitinsä kanssa. Tällöin lapsella olisi samaa sukupuolta oleva samaistumiskohde ja vastakkaista sukupuolta oleva vastapooli. "Sen sijaan Setan agendana näyttäisi olevan tehdä lasten identiteettioikeuksia koskevasta keskustelusta tabu", Puolimatka kirjoittaa ja jatkaa: "Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle. Onko Setan tarkoituksena viestiä, että kaikki ne, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin, ovat verrattavissa rottiin ja että heihin tulisi suhtautua kuten syöpäläisiin?

Jyväskylän yliopiston esiselvitys

Jyväskylän yliopisto käynnisti 22.12. 2014 Setan entisen hallituksen jäsenen Joonas Mattssonin pyynnöstä esiselvityksen koskien Puolimatkan eduskunnan lakivaliokunnalle kirjoittaman asiantuntijalausunnon lähdeviitteiden käyttöä. Tutkimuspyynnön ensimmäisessä vaiheessa Joonas Mattsson viittasi Lilja Tammisen aihetta käsittelevään blogiin. Toisessa vaiheessa Mattson esitti joitakin omia kriittisiä huomioitaan. Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen teki asiasta päätöksen 4.3. 2015.  Päätöksessään rehtori toteaa: "Rehtori on perehtynyt osapuolten asaissa esittämään argumentaatioon ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka ole käyttänyt lähdeviitteitä hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti." Lausunnossa todetaan edelleen: "Puolimatkan asiantuntijalausunto ei siten anna vääristynyttä kuvaa käytettyjen lähteiden havaintoihin perustuvista tutkimustuloksista. Myös lähteiden käyttö on ollut perusteltua asiantuntijalausunnon viitekehys huomioiden." Rehtorin lausunnossa todetaan edelleen: "Tutkintapyynnön kohteena on ollut selvittää myös onko Puolimatka ohittanut johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen asiantuntijalausuntoa antaessaan. Rehtori on perehtynyt osapuolten vastineisiin ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka asiantuntijalausunnossaan ole syyllistynyt johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen ohittamiseen eikä ole siten syyllistynyt tulosten valikointiin liittyvään vilppiin ja siten jättänyt antamatta muiden tutkijoiden saavutuksille niille kuuluvaa arvoa." Tutkimuspyyntöä koskevat asiankirjat voi lukea osoitteessa: http://www.tapiopuolimatka.net/tutkimuspyynto-jyvaskylan-yliopistolle-ja-rehtorin-paatos

Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudetin kritiikki

Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudet kritisoi Puolimatkaa aito avioliitto kansalaisaloitteen julkisessa kuulemisessa 27.10. 2016, jossa Puolimatka toimi eduskunnan kutsumana asiantuntijana: ”Teidän etiikastanne ja lähteiden käytöstä on aloitettu Jyväskylän yliopistossa sisäinen selvitys. Teitä arvostellaan tieteen ja myös uskonnon tarkoitushakuisesta sekoittamisesta.” Vastauksessaan Puolimatka viittasi Jyväskylän yliopiston rehtorin päätökseen, jonka rehtori oli tehnyt jo puolitoista vuotta aikaisemmin. Päätöksen mukaan Puolimatka ei ollut toiminut hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti.

• Kasvatus ja filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1996. ISBN 951-26-4249-2. (2. uudistettu painos, 1. painos 1995)
• Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa. Kirjayhtymä, 1998. ISBN 951-26-4286-7.
• Launonen, Leevi & Puolimatka, Tapio: Sosiaalipedagogiikan ihmiskäsitykset ja etiikka. Kuopion yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus, Opetusjulkaisuja 5/1999. Kuopio: Kuopion yliopisto, 1999. ISBN 951-781-044-X.
• Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia. Suunta-kirjat, 2010. ISBN 978-951-619-532-5. (2. uudistettu painos, 1. painos 1999 Kirjayhtymä)
• Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-26-4816-4.
• Kasvatus, arvot ja tunteet. Tammi, 2004. ISBN 951-26-5085-1.
• Usko, tieto ja myytit. Tammi, 2005. ISBN 951-26-5347-8.
• Usko, tiede ja Raamattu. Helsinki: Uusi tie, 2007. ISBN 978-951-619-467-0 (teoksen alussa virheellinen tunniste 978-951-619-497-0).
• Usko, tiede ja evoluutio. Uusi Tie, 2008. ISBN 978-951-619-498-4.
• Tiedekeskustelun avoimuuskoe. Uusi Tie 2010. ISBN 978-951-619-524-0
• Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa. Kerava: Aikamedia, 2013. ISBN 978-952-252-026-5.
• Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin. Suunta-kirjat, 2014. ISBN 978-951-619-598-1.
• Yhteiskuntakoe lapsilla? Kuva ja Sana 2016. ISBN 978-951-585-316-5.
• Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus. Perussanoma 2017. ISBN 978-951-888-794-5

• Tapio Puolimatkan kotisivu.
• Keskusteluohjelma aiheesta Mitä emme voi olla tietämättä?
• Tapio Puolimatkan luento ”Ohjaamattoman evoluution seitsemän todistetta” videotallenteena
• Tapio Puolimatkan kotisivu Helsingin yliopiston sivuilla.
• Usko ja tieto keskustelutilaisuus Jyväskylän yliopistossa 20.10. 2009. Keskustelijoina Tapio Puolimatka ja filosofian professori Jussi Kotkavirta
• Kymmenen keskustelua kristinuskon perusteluista ja mahdollisista kumoajista
• Puolimatka Reijo Telarannan haastateltavana
• Puolimatka vastaa Skepsis ry:n kritiikkiin
• Antti Itäkylä: Realistisen uskonnonopetuksen oikeutus indoktrinaatio ongelman valossa Tapio Puolimatkan ajattelussa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto 2010.
• Risto K. Järvinen: ”Puolimatkan vaatimukset perusteettomia ja vaarallisia”. Skepsis 1/2009.
• Katja Castillo haastattelee Tapio Puolimatkaa