Matti Viikari

Matti Juhani Viikari (22. toukokuuta 1943 Oulu – 10. joulukuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja Helsingin yliopiston historian professori. Hän tutki historianfilosofiaa ja historiankirjoituksen historiaa. Hänen postuumisti julkaistu kokoomateoksensa on Historiallinen ajattelu, edistys ja yhteiskunta.

Viikarin vanhemmat olivat kansakouluntarkastaja, kouluneuvos Osmo Viikari ja opettaja Elsa Tiitto. Hän pääsi ylioppilaaksi Kemin lyseosta 1962 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1966 ja tohtoriksi 1977. Hän opiskeli ja toimi tutkijana myös ulkomailla muun muassa Bonnissa, Göttingenissä, Mainzissa, Leipzigissa ja Cambridgessa. Hänen puolisonsa oli kirjallisuustieteen professori Auli Viikari.

Viikari oli Alkoholitutkimussäätiön tutkijana 1973–1979, valtion humanistisen toimikunnan tutkijana 1980-1984 sekä Helsingin yliopistossa dosenttina 1978–1984 ja professorina 1984–1994. Viikari oli Suomen Historiallisen Seuran johtokunnan jäsen 1968–1978 ja tutkijajäsen 1978–1994.

Viikari pyrki pohtimaan, minkä vuoksi olemme kiinnostuneet menneisyydestä. Hän ei kuitenkaan itse kehittänyt uusia näkökulmia tai filosofis-teoreettisia rakennelmia. Hän esitteli ja kommentoi kriittisesti tieteen diskursseja, joissa hänet tunnettiin terävänä ja kriittisenä kyseenalaistajana.