Karl Fredrik Hirvisalo

Karl Fredrik (Kari) Hirvisalo, sukunimi vuoteen 1906 Englund (29. tammikuuta 1875 Kymi – 25. huhtikuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, hygienian dosentti ja professori.

Hirvisalon vanhemmat olivat sahanhoitaja Johan Englund ja Eva Kristina Mennander. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1894 ja valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen kandidaatiksi 1900, lääketieteen lisensiaatiksi 1904 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1909. Hirvisalo teki opintomatkoja Saksaan 1897-1898, 1912, 1923 ja 1930, Ruotsiin 1923 sekä Itävaltaan 1930.

Hirvisalo oli Helsingin yliopistossa hygienian laitoksen assistenttina 1906–1919, hygienian dosenttina 1915–1928 ja 1934–1937 sekä vt. hygienian professorina 1935. Hän toimi Helsingin rokkoaineiden valmistuslaitoksen ja rokkoainevaraston johtajana 1915–1923 ja Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjan ylilääkärinä 1922–1949. Hirvisalo sai professorin arvon 1937.

Hirvisalo oli Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1937 alkaen ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna 1929–1930. Hirvisalo toimi Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin puheenjohtajana ja hän oli yksi neljästä sairaala Mehiläisen perustajasta. Hän oli Suomalaisen Saunan Ystävät-seuran puheenjohtajana 1937–1960 ja oli perustamassa Kansainvälistä Saunaliittoa toimien myös sen puheenjohtajana. Hänestä tuli Suomalaisen Tiedeakatemian apujäsen 1914.

Karl Hirvisalo oli naimisissa vuodesta 1904 Anni Maria Wahlströmin kanssa. Hirvisalon veli Anders Johannes Hirvisalo (1868–1929) toimi Kotkan suomalaisen yhteiskoulun matematiikan ja fysiikan opettajana ja koulun rehtorina.

Julkaisuja

Nimellä K. F. Hirvisalo:

• Terveysopillisten toimenpiteiden kehityksestä Helsingin kaupungissa 1884-1904. 1906
• Puhtauden merkityksestä terveydelle. Terveydenhoitoyhdistyksen lentokirjasia 16. Helsinki 1908
• Contributions to the knowledge of the influence of bacterial infection upon the formation of immunehemolysis in the rabbit´s organism, väitöskirja. 1909
• Über die das Bakterienwachstum hemmende und desinfizierende Wirkung einiger Alkoxysäuren: Erste Mitteilung. Annales Academiae scientiarum Fennicae Series A N:o III, 4. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1911
• Sananen hyvän maidon puolesta. Elannon kirjasia N:o 3. Helsinki 1913
• Eine einfache Methode źur Herstellung flüssiger Anaërobenkulturen. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 7, 2. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1914
• Zur Kenntnis der fusiformen Bazillen. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 7, 3. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1914
• Punatauti ja ripuli. Lääkintöhallitus, Helsinki 1915
• Über die das Bakterienwachstum hemmende und desinfizierende Wirkung einiger Alkoxysäuren: zweite Mitteilung. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 7, 1. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1916
• Zur Beurteilung der Fäulnisfähigkeit der sog. städtischen Abwässer. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 12, 7. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1919
• Tuberkuloosiviruksen suodattuvista aineksista. Helsinki 1929
• Uber das Auftreten von Paratyfyskrankheiten in Finnland. Helsinki 1933
• Zur Hygiene der alten finnischen Badestube. Helsinki 1933
• Vakuutuslääketieteestä. Pohjola-yhtiön opintokirje n:o 3. Helsinki 1934
• Beiträge zur Kenntnis des Vorkommens der akuten rheumatischen Krankheiten in Finnland. Helsinki 1935
• Zur Entstehung und Wirkung der Bakteriophagen. Helsinki 1935

Lähteet