Quick Facts
Biography
Jouko Suurhasko (ven. Юго Юльевич Сурхаско, 4. maaliskuuta 1929 Leningrad – 15. maaliskuuta 2002 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen kansatieteilijä.
Jouko Suurhasko syntyi Suomen sisällissodan jälkeen Pietariin paenneen Julius Suurhaskon ja kivennapalaisen Aino Lattusen perheeseen. Pojan synnyttyä perhe muutti Kontupohjaan, jossa isä työskenteli mekaanikkona. Lapsena koetun sairauden seurauksena Joukolla oli kiero selkäranka. Isä katosi Stalinin vainoissa vuonna 1938. Äiti ja lapset olivat evakossa Kirovin alueella ja päätyivät sodan jälkeen Dnon asemalle, jossa Jouko suoritti keskikoulun. Vuonna 1949 he muuttivat Petroskoihin.
Suurhasko valmistui vuonna 1955 Petroskoin yliopiston suomalais-ugrilaisesta osastosta ja työskenteli sen jälkeen muun muassa Karjalan kotiseutumuseossa. Vuonna 1964 hänestä tuli Neuvostoliiton tiedeakatemian kansatieteen instituutin jatko-opiskelija ja vuodesta 1966 hän työskenteli tiedeakatemian Karjalan filiaalin kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa. Suurhaskon tutkimusten pääkohteena olivat karjalaisten tapakulttuuri ja uskomukset. Hänen kandidaatinväitöskirjansa Karelskaja svadebnaja obrjadnost (”Karjalaisten häätavat”) julkaistiin vuonna 1977. Toinen monografia Semeinyje obrjady i verovanija karel (”Karjalaisten perhetavat ja uskomukset”) ilmestyi vuonna 1985. Tieteellisen työnsä ohella Suurhasko toimi kääntäjänä. Hänelle myönnettiin Karjalan ASNT:n ansioituneen kulttuurityöntekijän arvonimi vuonna 1990.
Lähteet
- ↑ Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 155. Petrozavodsk: PetroPress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
- ↑ K. K. Loginov, I. Ju. Vinokurova: ”Jugo Juljevitš Surhasko. Stranitsy tvortšeskoi i litšnoi biografii”, Problemy duhovnoi kultury narodov Jevropeiskogo Severa i Sibiri. Sbornik statei pamjati Jugo Juljevitša Surhasko, s. 8–16. Petrozavodsk: KarNTs RAN, 2009. ISBN 978-5-9274-0358-5. Teoksen verkkoversio.