Johan Fredrik Sebastian Gripenberg

Johan Fredrik Sebastian Gripenberg (1. helmikuuta 1801 Köyliö – 4. kesäkuuta 1865 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri.

Gripenbergin vanhemmat olivat majuri, tilanomistaja Nils Leonard Gripenberg ja Christina Gustava Rosbeck ja puoliso vuodesta 1826 Sofia Margareta Ascholin. Kenraaliluutnantti Johan Axel Gripenberg oli heidän poikansa. Johan Fredrik Sebastian Gripenberg tuli kersantiksi 1. Suomen jääkärirykmentin Turun pataljoonan Turun komppaniaan 1815, ylennettiin seuraavana vuonna porte-épée-vänrikiksi ja 1819 aliluutnantiksi rykmentin Hämeenlinnan pataljoonan Helsingin komppaniaan. Sieltä hänet kuitenkin siirrettiin pian 2. Suomen jalkaväkirykmentin Hämeenlinnan pataljoonan Janakkalan komppaniaan, vuonna 1820 1. Suomen jalkaväkirykmentin Vaasan pataljoonan Kokkolan komppaniaan ja 1821 edelleen mainitun pataljoonan adjutantiksi. Hänet ylennettiin luutnantiksi 1823 ja määrättiin 1. Suomen tarkk’ampujaprikaatin 2. Vaasan tarkk’ampujapataljoonan esikunnan adjutantiksi 1827. Vuonna 1830 hän siirtyi Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonan 3. komppaniaan.

Gripenberg oli pataljoonansa mukana kukistamassa Marraskuun kansannousua Puolassa 1831–1832. Alikapteeniksi hänet ylennettiin 1832, kapteeniksi 1833 ja majuriksi 1834, jolloin hänet siirrettiin Savonlinnan suomenmaalaiseen jalkaväkirykmenttiin. Seuraavana vuonna hän siirtyi 2. suomenmaalaiseen linjapataljoonaan ja 6. suomenmaalaiseen linjapataljoonaan vuonna 1838. Hänestä tuli 3. suomenmaalaisen linjapataljoonan komentaja vuonna 1841, everstiluutnantiksi hänet ylennettiin 1845 ja everstiksi 1852. Vuonna 1855 hän siirtyi komentajaksi 5. suomenmaalaiseen linjapataljoonaan, joka osallistui Krimin sodan aikana 1855 Helsingin puolustamiseen. Gripenberg määrättiin 2. suomenmaalaisen linjapataljoonan komentajaksi 1857. Tästä tehtävästä ja samalla sotapalveluksesta hän erosi kenraalimajurina elokuussa 1862.