Hilja Teräskeli

Hilja Helena Teräskeli (ent. Träskelin) (4. syyskuuta 1893 Oulu – 8. tammikuuta 1958) oli suomalainen silmälääkäri. Hän toimi Helsingin yliopistossa silmätautiopin dosenttina 1936–1945 ja Turun yliopiston silmätautiopin professorina 1945–1951. Hän oli Suomen toinen lääketieteen naisprofessori.

Teräskeli pääsi kouluun vasta, kun tyttäriensä kouluttamista vastustanut isä, talonomistaja Fredrik Ferdinand Träskelin kuoli vuonna 1908. Niinpä Teräskeli tuli ylioppilaaksi viisi vuotta ikäluokkaansa myöhemmin vuonna 1916 Oulun suomalaisesta jatko-opistosta. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1926 ja silmätautiopin erikoislääkäriksi 1929. Hän työskenteli Helsingin Yleisen Sairaalan silmätautien osaston apulaislääkärinä, Helsingin yliopiston dosenttina 1936–1945, yliopiston silmätautien klinikan apulaisopettajana ja lopulta klinikan apulaisylilääkärinä.

Teräskeli väitteli 1934 aiheesta Heikkonäköisyys karsastavissa ja karsastamattomissa silmissä vilkemenetelmällä tutkittuna. Hän jatkoi vilkemenetelmän käyttöä myös myöhemmissä tutkimuksissaan. Hänet nimitettiin Turun yliopiston silmätautien professoriksi 1945. Hän oli uuden laitoksen ensimmäinen professori. Heikentyneen terveytensä vuoksi Teräskeli joutui eroamaan virasta vuonna 1951, mutta jatkoi yksityisvastaanoton pitoa Helsingissä. Hän julkaisi useita tutkimuksia alansa kansainvälisissä sarjoissa muun muassa viherkaihileikkausten tuloksista ja trakooman levinneisyydestä. Tieteellisten töiden lisäksi hän kirjoitti yleistajuisia artikkeleita terveydellisiin aikakauslehtiin. Hän toimi myös Suomen Silmälääkäriyhdistyksen sihteerinä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana.

• Parvio, Salme, "Hilja Teräskeli (1893-1958)". Teoksessa Suomen Naislääkäriyhdistys ry 1947–1987 (1987).