Esko Vahla

Esko Martti Armas Vahla (31. joulukuuta 1907 Värtsilä – 25. toukokuuta 1988) oli suomalainen kenraalimajuri ja Savo-Karjalan sotilasläänin komentaja.

Vahla valmistui kadettikoulusta 1932 ja sodan jälkeen Sotakorkeakoulusta 1947. Hän toimi ennen sotaa nuorempana upseerina ja kouluttajana Pohjois-Savon rykmentissä sekä Sortavalan suojeluskuntapiirissä. Talvisodassa hän toimi 3. komppanian päällikkönä ja I pataljoonan komentajana JR 34:ssä. Hän osallistui Uomaan taisteluihin Kollaan rintamalla. Välirauhan aikana hän toimi kouluttajana Savonlinnan suojeluskuntapiirissä. Jatkosodan aikana hän toimi vuodet 1941–1943 I pataljoonan komentajana JR 49:ssä sekä osastopäällikkönä Panssaridivisioonan esikunnassa 1944. Hän osallistui tässä tehtävässä myös Lapin sotaan.

Vuonna 1945 Vahla työskenteli toimistopäällikkönä Helsingin sotilasläänin esikunnassa sekä toimistoesiupseerina Pääesikunnassa 1947–1950. Hän johti Huoltoupseerikoulua (HUK) 1950–1952 ja työskenteli Lounais-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkönä 1953–1954 sekä Uudenmaan sotilasläänissä 1955–1956. Karjalan Prikaatin komentajana hän oli vuodet 1957–1958, toimi sitä ennen muutaman kuukauden prikaatin edeltäjän 5. Prikaatin komentajana. Pääesikunnan koulutusosaston päällikkönä Vahla toimi 1958–1963. Vuosina 1963–1969 hän komensi Savo-Karjalan sotilaslääniä, minkä jälkeen jäi eläkkeelle kenraalimajurina.

Ylennykset:

Vänrikki 1932, luutnantti 1934, kapteeni 1940, majuri 1942, everstiluutnantti 1950, eversti 1956, kenraalimajuri 1966.