Bruno Breider

Ernst Bruno Evald Breider (24. heinäkuuta 1907 Viipuri – 13. huhtikuuta 1995) oli shakinpelaaja, shakkitehtävien laatija ja suomalaisissa shakkiorganisaatioissa toiminut järjestömies, toimittaja sekä shakkikirjailija. Ansioistaan shakkitehtävien laatijana hän sai kansallisen tehtävämestarin arvon 1979.

Elämäntyönsä Breider teki valtion rautateiden palveluksessa.

Breiderin shakinharrastus alkoi 1925, kun hän alkoi ratkaista shakkitehtäviä. Pian hän osallistui lehtien ratkaisukilpailuihin. Pelaajana Breider oli mestariehdokasluokan pelaaja. Hän aloitti pelaamisen 1928 Viipurin Suomalaisessa Shakkikerhossa. Seuran toiminta kuitenkin lakkasi pian, ja hän siirtyi Viipurin Shakkikerhoon. Keväällä 1931 hän nousi jo II luokan pelaajaksi. ViiSK:n syysturnauksessa 1931 hän korottui I luokkaan. Seuraavina vuosina hän osallistui ahkerasti kerhon turnauksiin ja sijoittui niissä usein hyvin. Hänen parhaimmat saavutuksensa ViiSK:n kisoista ovat I sija keväällä 1934, II syksyllä 1934, II keväällä 1935 sekä voitto keväällä 1936, syksyllä 1937 ja syksyllä 1938.

Breider osallistui 1936 epävirallisiin shakkiolympialaisiin, jotka nykyään paremmin tunnetaan nimellä Münchenin kansainottelut. Breider saavutti 1. varapelaajana neljä pistettä kymmenestä pelistä (3 voittoa, 2 tasapeliä ja 5 tappiota). Vuonna 1936 Breider osallistui myös Suomen Shakkiliiton 10. liittoturnaukseen, jossa sijoittui seitsemänneksi. Viipurin vuosinaan Breider osallistui useita kertoja Viipurin mestaruusturnaukseen. Hän sijoittui toiseksi 1934, 1937 ja 1938. Kaupungin mestaruuden hän voitti viimein 1944.

Talvi- ja jatkosodan välisenä aikana Breider asui Helsingissä. Hän pelasi ensimmäistä kertaa järjestetyssä Helsingin mestaruusturnauksessa 1941 ja sijoittui B-ryhmässä kolmanneksi. Hän osallistui samaan kisaan vielä kahdesti. Jatkosodan vuoksi seuraavan kilpailun järjestäminen lykkääntyi ja toinen Helsingin-mestaruusturnaus pelattiinkin vasta 1945. Tuolloin kisa käytiin yhdessä ryhmässä ja Breider oli kisan kuudes. Viimeisen kerran hän osallistui kisaan 1949, jolloin oli kolmas, joka oli hänen paras sijoituksensa Helsingin-mestaruusturnauksessa. Mestaruuden 1949 voitti Kaarle Ojanen.

Sodan jälkeen Breider siirtyi Helsinkiin ja liittyi Helsingin Yleisen Shakkiseuran (HYS) jäseneksi. Hän sijoittui kolmanneksi kerhon järjestämässä I luokan turnauksessa 1946 ja voitti kisan 1947. Hän kilpaili 1947 myös Pohjoismaisessa liittoturnauksessa, mutta oli ryhmässään vasta kahdeksas. Suomen Keskusshakkiliiton (SKSL) järjestämässä I luokan valiopelaajien kutsuturnauksessa Breider oli vuonna 1950 myöhemmin shakkimestarin arvon saaneen Pentti Koskisen jälkeen toisena. Sittemmin Breider edusti Helsingin Rautatieläisten Shakkikerhoa (HeRauS). Rautatieläisten shakissa hän voitti VR:n mestaruuden viisi kertaa.

Vuonna 1955 Suomen Shakkiliitto päätti, että I luokan ja mestariluokan väliin perustetaan erillinen mestariehdokkaan arvo. Tuolloin Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL) nimitti Suomen Shakkiliiton (SSL) ja Työväen Shakkiliiton (TShL) esityksestä mestariehdokasluokkaan ensimmäiset pelaajat turnausmenestyksen perusteella. Breider korottui mestariehdokkaaksi seuraavana vuonna 1956. Silloisten sääntöjen mukaan mestariehdokkaan arvo ei ollut pysyvä, vaan sen saattoi menettää esimerkiksi pelaamattomuuden tai huonon menestyksen vuoksi. Työväen Shakkiliitossa mestariehdokasluokka oli ollut käytössä jo vuodesta 1953. Breider pysyi mestariehdokasluokassa vuoteen 1966 asti. Myöhemmin hän pelasi enää harvakseltaan ja keskittyi pääasiassa shakkitehtävien laatimiseen, tehtävätuomarin toimeen ja järjestötoimintaan.

Breider teki pitkän uran suomalaisissa shakkijärjestöissä. Hän aloitti uransa Viipurin Shakkikerhossa, jonka johtokunnan jäsenenä hän toimi 1933–1939. Hän toimi muun muassa kerhon rahastonhoitajana. Vuosina 1955–1958 hän oli jäsenenä Helsingin shakkiliiton hallituksessa. Ensimmäisenä vuonna hän toimi liiton kalustonhoitajana. Hän oli samanaikaisesti 1956–1957 jäsenenä myös Suomen Shakkiliiton hallituksessa. Viimeinen merkittävä edustustehtävä hänellä oli Suomen Keskusshakkiliitossa (SKSL) vuosina 1967–1968. Nykyisin SKSL tunnetaan nimellä Suomen Shakkiliitto.

Varsinaisen uransa Breider loi Suomen Tehtäväniekoissa. Tunnustuksena toiminnastaan ST:n jäsenenä sekä tehtäväshakillisista ansioista hän sai vuonna 1963 ST:n kunniakiertopalkinnon. Hänet kutsuttiin ST:n kunniajäseneksi 1978.

Breiderin laatijaura kesti 1920-luvulta 1980-luvulle. Hänen esikoistehtävänsä oli kolmisiirtoinen mattitehtävä, joka julkaistiin Karjala-lehdessä joulukuussa 1926. Sittemmin hän erikoistui lopputehtäviin, joista ensimmäinen julkaistiin Karjala-lehdessä 1933. Kaikkiaan Breider laati 80 lopputehtävää, joista julkaistiin 67. Muita tehtäviä (muun muassa mattitehtäviä ja apumattina) hän laati 15. Kansainvälisiä valiotehtäviä esitteleviin FIDE-albumeihin häneltä on kelpuutettu kuusi tehtävää, joista hän sai kahdeksan albumipistettä.

Breider saavutti shakkitehtävillään menestystä kotimaassa ja ulkomailla. Kotimaisissa kilpailuissa sijoittuneita tehtäviä oli 14 ja ulkomaisissa kisoissa 19. Vielä Visa Kiven 75-vuotisjuhlakilpailussa 1980–1981 hän sijoittui lopputehtävillään sijat viidenneksi ja yhdeksänneksi.Ansioistaan laatijana hän sai kansallisen tehtävämestarin arvonimen vuonna 1979.

Laatimisen lisäksi hän toimi myös toimitsijana useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä laadintakilpailuissa. Tunnustuksena toiminnastaan laadintakilpailujen tuomarina hän sai kansallisen tehtävätuomarin arvonimen 1970 pätevyysalueenaan lopputehtävät.

Vuodesta 1959 lähtien Breider tuomaroi useita kertoja kansallista shakkitehtävien ratkaisijamestaruuskilpailua. Vuonna 1974 kisa järjestettiin jo 18. kerran. Kisan ylituomarina toimi tuolloin Hannu Harkola. Breider oli kisassa tuomarina ja luottamusmiehenä.

Bruno Breider, 2. p. ’Magyar Sakkvilág’ (1950)

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Valkea alkaa ja tekee tasapelin.

Ratkaisu: 1. Rf5! Lc8 2. Kg3 Lxf5 3. Kf4! Lc8 4. Re6! Lxe6 5. Ke5! Lc8 6. Kxd4 tasapelein.

Aktiivivuosinaan Breider oli ahkera shakkikirjailija ja -toimittaja. Hän toimitti useita vuosia shakkipalstoja lehdissä ja kirjoitti muutamia shakkikirjoja. Viipurissa asuessaan hän toimitti Karjala-lehden shakkipalstaa vuosina 1935–1939. Sodan jälkeen hän toimitti vuosina 1948–1951 Suomen Shakin lopputehtäväosastoa. Suomen Shakin shakkitehtäviä esittelevä osio oli jaettu kahteen osaan eli lopputehtäväosastoon ja varsinaiseen tehtäväosastoon. Lopputehtäväosastossa julkaistiin ensipainoksina eri maiden tehtäväniekkojen laatimia lopputehtäviä. Tehtäväosastossa julkaistiin muita shakkitehtäviä (mattitehtävät, apumatit ja itsematit) ja tehtäväshakkia koskevia uutisia (muun muassa laadintakilpailujen tuloksia ja laatijoiden elämäkertoja). Breiderin toimittajakaudella tehtäväosastoa toimitti 1948 Leo Valve ja hänen jälkeensä 1949-1951 Jan Hannelius. Breider joutui luopumaan toimitustyöstä terveydellisten syiden takia.

Breider kirjoitti Osmo Kailan (1916–1991) ja Aarne Dunderin (1914–1988) kanssa tehtäväshakkia käsittelevät teokset 123 suomalaista lopputehtävää ja Toiset 123 suomalaista lopputehtävää. Jälkimmäinen julkaistiin alun perin Suomen Shakin numeroissa 7 ja 8 vuonna 1971. Teokset sisältävät valikoiman suomalaisia lopputehtäviä vuosilta 1946-1971. Ne ovat jatkoa Aarne Dunderin ja Arnold Hindsin (1896–1952) aikaisemmin julkaisemalle teokselle 111 suomalaista lopputehtävää (1946).

Osmo Kaila toimitti shakkipalstaa Suomen Sosialidemokraatissa vuosina 1964-1971. Kailan shakkipalstoilla julkaistuista materiaaleista Breider toimitti myöhemmin Kailan ja Kerttu Örlundin kanssa teoksen Lauantaishakkia: 363 Suomen Sosialidemokraatissa julkaistua shakkipalstaa 24.12.1964–31.12.1971, joka julkaistiin vuonna 1975.

• Bruno Breider, Aarne Dunder ja Osmo Kaila: 123 suomalaista lopputehtävää. Kokoelma valiotehtäviä vuosilta 1946-71. 1972. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-00003-5

• Bruno Breider, Aarne Dunder ja Osmo Kaila: Toiset 123 suomalaista lopputehtävää. Kokoelma valiotehtäviä vuosilta 1946-71. Lehdissä Suomen Shakki no 7-8/1971. 1972. ST, Helsinki.

• Bruno Breider, Kerttu Örlund ja Osmo Kaila (toim.): Lauantaishakkia: 363 Suomen Sosialidemokraatissa julkaistua shakkipalstaa 24.12.1964-31.12.1971. 1975. Kansanvalta, Helsinki.

• Palamaa, Pekka: Suomen Shakkiliiton 70-vuotisjuhlahistoriikki. Tampere: Suomen Shakkiliitto ry, 1992.

Viitteet

• Bruno Breider vs. Nicolaas Cortlever (1936) Breiderin voitto Cortleverista Münchenin kansainotteluissa.