Aura Korppi-Tommola

Aura Korppi-Tommola (s. 8. helmikuuta 1949) on suomalainen historiantutkija, filosofian tohtori ja professori. Hän on toiminut tieteen, kansalaisjärjestöjen ja tieteellisten seurojen palveluksessa ja on julkaissut tutkimuksia lastensuojelutyöstä sekä nais- ja järjestöhistorian alalta.

Aura Korppi-Tommola o.s. Heiskanen syntyi upseeriperheeseen Alatorniossa ja vietti varhaislapsuutensa varuskunnissa Alatorniossa, Rovaniemellä ja Onttolassa lähellä Joensuuta. Isän, myöhemmin kenraalimajuriksi ylenneen Raimo Heiskasen työn takia perhe muutti Helsinkiin Auran ollessa 10-vuotias. Hän on avioliitossa varatuomari Juha Korppi-Tommolan kanssa vuodesta 1974. Perheessä on kaksi lasta. Aura aloitti historian 1968 opinnot Helsingin yliopistossa, suoritti humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 1972, filosofian kandidaatin tutkinnon 1974 ja promovoitiin filosofian maisteriksi 1977. Vuonna 1982 valmistunut väitöskirja Ystävyyttä yli Pohjanlahden. Ruotsin ja Suomen välinen kummikuntaliike 1942–1980 käännettiin saman tien myös ruotsiksi.

Historiantutkija ja historiahankkeiden vetäjä

Aura Korppi-Tommolan tieteellinen ura alkoi vuonna 1975 Helsingin yliopiston Historian laitoksen tp. amanuenssina ja vs. assistenttina. Tässä tehtävässä hän kirjoitti yhdessä Kristiina Ritarin kanssa kokoomateokseen Yleisen historian lähteet artikkelin ”Asiakirjat uusimman ajan lähteinä”.

Amerikkalaisen professori William (Bill) Chafen inspiroimana naistutkimus naistutkimuksesta tuli yksi Korppi-Tommolan erikoistumisalueista. Hän piti aiheesta kursseja, laati opetusmateriaaleja ja piti esitelmiä sekä käynnisti (1981) yhteistyössä professori Päivi Setälän ja tukijoiden Merja Manninen, Hannele Kurki ja Anneli Mäkelä-Alitalo kanssa tutkimusprojektin Naisten aseman kehitys Suomessa autonomian aikana.

Bill Chafe innosti myös suullisen historian pariin. Korppi-Tommola oli professori Marjatta Hietalan kanssa käynnistämässä ja myöhemmin hankkeen johtoryhmässä vuonna 1987 aloitetussa Kansanedustajien muistitieto -projektissa, jossa on haastateltu lähes 400 veteraanikansanedustajaa.Korppi-Tommola on myös yksi tohtori Maritta Pohlsin Suomalaiselle Naisliitolle ideoiman Naisten Ääni -hankkeen ahkera kirjoittaja.

Vuonna 1990 Korppi-Tommola julkaisi teoksen Terve lapsi – kansan huomen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteiskunnan rakentajana. Tampereen yliopiston Suomen historian dosenttina (vuodesta 1993) Korppi-Tommola aloitti kyselytutkimuksen lasten asemasta ja erityisesti työstä lasten hyväksi toisen maailmansodan aikana. Aineistosta valmistui kaksi pro gradu -tutkielmaa ja lukuisia artikkeleita, uusimpana (2008) artikkeli War and children in Finland during the Second World War .

Korppi-Tommola on kirjoittanut yli 90 elämäkertaa Suomen Kansallisbiografiaan. Henkilöhistoria ja lastensuojelutyö yhdistyivät teoksessa Elämäntyönä lapsi - Niilo Hallman, jonka Korppi-Tommola julkaisi 1991 yhdessä kohdehenkilön kanssa.

Vuonna 2001 ilmestyi teos Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa Naisjärjestöjen Keskusliitto 1911–2001. Aura Korppi-Tommola kirjoitti kolme laajaa artikkelia kirjailija Kaari Utrion kirjasarjaan Suomen naisen vuosisadat (2005) ja Suomen eduskunnan 100-vuotishistoriaan Naiset eduskunnassa (2006) artikkelin naisparlamentaarikoista. Lukuisista eduskuntauudistusta ja naisten äänioikeutta käsittelevistä artikkeleista laajalevikkisin on opetushallituksen tilauksesta kirjoitettu Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa 90 vuotta (1997). Vuonna 2016 ilmestyi tietokirja Miina Sillanpää. Edelläkävijä ja 2017 Lottaperinne elää. Suomen Lottaperinneliitto 1993–2017.

Korppi-Tommola oli mukana akateemikko Päiviö Tommilan kanssa neliosaisen tieteenhistoria –projektissa ja toimi Suomen Tieteen vaiheet (2003) teoksen toisena toimittajana. Hän johti neljä tieteellistä tutkimusta tuottanutta Lottien Suomi-historiaprojektin projektia 1998–2009 ja oli mukana Tammenlehvän perinneliiton veteraaniaikakauden historiahankkeessa 2006–2014.

Tieteellisen tutkimuksen rakenteiden uudistaja

Aura Korppi Tommola on antanut opetusta ja toiminut opinnäytetöiden ja väitöskirjojen tarkastajana ja vastaväittäjänä terveydenhoitoon, järjestötoimintaan sekä naisten ja lasten historiaan liittyvistä aiheista Helsingin, Joensuun, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Prahan Kaarlen yliopistossa.

Hän toimi Mannerheimin lastensuojeluliitto Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestöpäällikkönä (1991–1995) ja tutkimuspäällikkönä (1996–2000). Tässä tehtävässä hän toimitti Euroopan unioniin liityttäessä opaskirjasen Lapsiperhe ja Eurooppa (Opintotoiminnan keskusliitto 1995) unionin alueella liikkuvia perheitä varten ja edusti Suomen lastensuojelujärjestöjä Euroopan neuvoston sosiaalipolitiikan konferenssissa.

Aura Korppi-Tommola toimi vuosina 2001–2014 Tieteellisten Seurain Valtuuskunta Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) toiminnanjohtajana.

• Lottaperinne elää. Suomen Lottaperinneliitto 1992-2017.
• Miina Sillanpää. Edelläkävijä. SKS 2016.
• Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa. Naisjärjestöjen Keskusliitto 1911–2001. Naisjärjestöjen Keskusliitto 2001.
• Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa 90 vuotta. Opetushallitus 1997.
• Elämäntyönä lapsi - Niilo Hallman. Yhdessä Niilo Hallmanin kanssa. Recallmed 1991.
• Terve lapsi – kansan huomen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteiskunnan rakentajana. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1990.
• Ystävyyttä yli Pohjanlahden. Ruotsin ja Suomen välinen kummikuntaliike 1942–1980. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1982. Myös ruotsiksi Vänskapsband över Bottenhavet. Fadderortsrörelsen Sverige-Finland 1942–1980.

• Päiviö Tommilan kanssa: Suomen tieteen vaiheet. Yliopistopaino ja Tieteellisten seurain valtuuskunta 2003. Myös englanniksi Research in Finland – A History. 2006 ja ruotsiksi Forskning I Finland genom tiderna. 2007.
• Sotalapset. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1996.
• Lapsiperhe ja Eurooppa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Opintotoiminnan keskusliitto 1995.
• Rapport från Nordiskt kvinnohistoriskt seminarium 20.–21.1.1984. Naishistoriallisia tutkimuksia 22. Naisten aseman kehitys Suomessa autonomian aikana -projekti 1984.
• Antiikin jälkivaikutus. Historiallinen arkisto no. 73. Suomen Historiallinen Seura 1978.