Albert Moll

Albert Mauritz Moll (11. elokuuta 1909 – 1989) oli suomalainen urheilija ja urheiluvaikuttaja. Hänen lajejaan olivat muun muassa nyrkkeily, melonta, mäenlasku, uinti ja vesipallo. Hän edusti Suomea ja Työväen Urheiluliittoa muun muassa Neuvostoliiton Spartakiadeissa vuonna 1928 sekä voitti useita Suomen mestaruuksia nyrkkeilyssä. Varsinaisen urheilu-uransa jälkeen Moll toimi vielä urheilun järjestötehtävissä mm. Helsingin Olympialaisten melontatoimikunnassa sekä Helsingin Jyryn johtokunnassa ja melontajaoston perustajana.

Ammatiltaan Moll oli majakkateknikko. Hän oli huoltanut kaikkia Suomen majakoita, myös luovutetuille alueille jääneitä, mm. Suursaaren Pohjoiskorkian majakkaa.

Hänen äitinsä oli teiskolainen, isä syntyisin Vormsin saarelta Virosta. Albert oli perheen kolmesta veljeksestä keskimmäinen. Työnantaja oli vuosikymmenten ajan Merenkulkuhallitus.

Vuonna 1928 Spartakiadeissa Moskovassa Moll saavutti nyrkkeilyn raskaassa keskisarjassa toisen sijan. Gunnar Bärlund voitti hänet tuolloin pisteillä loppuottelussa. Moll puhelikin myöhemmin, että koskaan hän ei voittanut Bärlundia mutta ei myöskään koskaan tullut tyrmätyksi. Bärlund oli voittanut tyrmäyksellä ennen ammattilaisuraansa kaikki kuusi käymäänsä maaottelua. Moll sekä muut TUL:a kisoissa edustaneet urheilijat erotettiin myöhemmin liitosta, jonka seuraksena he liittyivät Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon.

Suomenmestaruuden nyrkkeilyn raskaassa keskisarjassa Moll voitti vuonna 1931. Hopeaa tuli raskaassa sarjassa vuosina 1932 ja 1935 sekä pronssia vuosina 1934 ja 1938.

Vuonna 1936 Moll voitti Suomen mestaruuden kaksikkojen 10 000 metrillä veljensä Arvo Mollin kanssa. Melomisen lisäksi Albert Moll tunnettiin A. Mollin kanoottiveistämöstä, jonka hän omisti veljensä Arvon kanssa. Albert myös piirsi ja teki prototyypit 16 eri kanoottimallille. Hän toimi kanoottien suunnittelijana ja rakentajana sekä nuorten melontaharrastajien opettajana.

Albert toimi Helsingin Olympialaisten melonnan järjestelytoimikunnan sihteerinä. Albert Moll perusti Helsingin Jyryn melontajaoksen ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1946-1967 ja 1970. 50-vuotispäivänään Moll hauskuutti yleisöä tekemällä 50 eskimopyörähdystä.

Mäenlasku oli Albertin intohimo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Hyppy yhdellä suksella, usein kilpailujen päätteeksi, oli Albertin bravuuri. Muun muassa vuonna 1929 hän hyppäsi näin Alppilan lisäksi Herttoniemessä, Hyvinkäällä, Pyynikillä, Lahdessa ja Puijolla. Mäenlaskusta hänet palkittiin Työväen Urheiluliiton nuorten hopeamitalilla vuonna 1927. Yhdistetyssä TUL:n nuorten kultaa hän saavutti niinikään vuonna 1927.

Koti-Posti -lehti kirjoitti 70-luvulla: ”Ennen kuin Eduskuntatalo rakennettiin, oli paikalla hyppyrimäki. Siinä Albert Moll hyppäsi yhdellä suksella 17 metriä.”

Moskovan Spartakiadeissa 1928 Albert Moll osallistui myös uimahyppyihin. Tuolloin leikkimielisyys oli kuulemma tärkeämpää kuin sijoitus. Osallistujia kerrottiin olevan satoja. Moll voitti Työväen Urheiluliiton nuorten mestaruuden kerroshypyissä ja kaksi pronssia rintauinnissa. Lisäksi hän pelasi kolme kautta Jyryn vesipallojoukkueessa SM-sarjassa.

Albert Moll sai elämänsä aikana myös muita kunnianosoituksia, kuten:

• Suomen Urheilun hopeinen ansioristi
• Suomen Urheilun kultainen ansioristi vuonna 1970
• Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi
• Olympialaisten 2. luokan ansioristi vuonna 1952 (toimitsijan työstä Helsingin olympialaisissa, joissa hän toimi melonnan järjestelytoimikunnan sihteerinä)
• Talvisodan Muistomitali