Ahto Sippola

Ahto Armas Ilo Sippola (10. toukokuuta 1885 Vaasa – 3. helmikuuta 1941) oli suomalainen rakennusmestari, jääkärivärväri ja itsenäisyysaktivisti joka toimi myöhemmin Lapuan liikkeessä.

Sippolan vanhemmat olivat maanviljelijä, metallinkaivertaja ja Suomen ensimmäisen nuorisoseuran perustaja Matti Sippola (1848–1908) ja Maria Josefina Silverberg (1856–1917). Perheessä oli 12 lasta. Sippolan veljiä olivat rakennusmestari Veikko Sippola, jääkärikapteeni Vilkas Sippola, jääkärivänrikki Aarne Sippola ja jääkärivänrikki Urho Sippola.

Sippola toimi rakennusmestarina Helsingissä ja rakennutti muun muassa 1912 valmistuneen As. Oy Wecksellintie 6:n jugendtyylisen asuinkerrostalon jonka suunnitteli arkkitehti Max Frelander. Sippola osallistui ensimmäisen maailmansodan aikana suojeluskuntien perustamiseen Etelä-Pohjanmaalla ja toimi jääkärivärvärinä. Hän osallistui 7. heinäkuuta 1917 pidettyyn Ylistaron kokoukseen jossa ensimmäisen kerran esitettiin julkisesti vaatimus Suomen julistamisesta itsenäiseksi . Kokouksessa Ahto Sippola ja Matti Malkamäki valittiin lähetystöön joka esitti Helsingissä Tokoin senaatille vaatimuksen että senaatin ja eduskunnan olisi julistettava maa itsenäiseksi ja hankittava ulkovalloilta tunnustus itsenäisyydelle.Sippola näytteli huomattavaa osaa valkoisten valmisteluissa syksyllä 1917 Etelä-Pohjanmaalla ja hän vaikutti myös Vimpelin sotakoulun perustamiseen.14. marraskuuta 1917 Lapualla pidetyssä kokouksessa hänet valittiin Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntien keskushallinnon jäseneksi.

Suomen sisällissodan alkuvaiheessa Sippola johti venäläisten joukkojen aseistariisumista Ylistarossa. Hän oli sitten valkoisten esikunnassa ja aikoi lähteä Savon rintamalle mutta muutti sitten Pieksämäellä mieltään ja liittyi Vienan Karjalaan lähetettyyn Malmin retkikuntaan komppanianpäällikkönä. Sippola osallistui retkikunnan epäonnistuneeseen Vienan Kemin valloitusyritykseen. Hän ampui Usmanan kylässä kaksi vangiksi saatua suomalaista punaista niin että ammuttujen ruumiit putosivat joen rantatörmältä Usmanankoskeen. Retkikunnan päällikkö ratsumestari C. W. Malm moitti Sippolaa siitä että vangit oli ammuttu ilman että heitä olisi kuulusteltu. Vienan Kemin valtausyritys epäonnistui ja Sippola menetti myös miestensä luottamuksen. Oman kertomansa mukaan Sippola erosi taistelun jälkeen retkikunnasta ja palasi Suomeen, retkikunnan johtaja Malmin mukaan hän kuitenkin syyllistyi rintamakarkuruuteen poistuessaan ilman lupaa. Raportissaan Mannerheimille Malm piti Sippolaa täysin sopimattomana komppanianpäälliköksi.

Sippola osallistui 1930-luvulla Lapuan liikkeen toimintaan ja oli Vapaussodan Rintamamiesliittoon kuuluneen Helsingin Rintamamiesyhdistyksen jäsenenä. Hän erosi kuitenkin tästä yhdistyksestä ja liittyi kilpailevaan Vapaussodan Kenttäharmaat-järjestöön jossa myös hänen veljensä Veikko Sippola oli jäsenenä.

Sippola on suunnitellut 1916 valmistuneen Ylisteron säästöpankin talon joka on nykyisin perinne- ja monitoimitalona.

Ahto Sippola oli naimisissa Aune Neoviuksen kanssa. Heidän poikansa oli työnjohtaja, isännöitsijä, luutnantti ja Mannerheim-ristin ritari Ahto Kullervo Kaj Sippola joka kaatui jatkosodan lopulla kesäkuussa 1944 Siiranmäessä.

Ahto Sippola on päähenkilönä kirjailija Antti Tuurin romaanissa Tammikuu 18 (Otava 2017). Tuuri on tehnyt myös käsikirjoituksen 2017 valmistuneeseen dokumenttielokuvaan Tammikuu 1918, joka käsittelee tammikuun 1918 tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla. Ahto Sippola oli Tuurin äidin sukulainen.

• Ylistaron valtausjoukkojen päällikkö Ahto Sippola, Pinterest
• Suomalaiset kyläläiset venäläisten sotilaiden kanssa virolaisten sotilaiden kanssa, keskellä istuvat Ahto Sippola (merkitty ristillä) ja Richard Rängman Estonian Filmarchives, Europeana collections