Saima Tawast-Rancken

Saima Hellin Maria Tawast-Rancken (9. lokakuuta 1900 Pieksämäki– 1983) oli suomalainen lääkäri ja fysioterapian kehittäjä. Hän sai professorin arvonimen 1964.

Tawast-Ranckenin vanhemmat olivat August Tawast ja Maria Henrika Varis ja puoliso vuodesta 1930 professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Dodo Emila Arthur Rancken (k. 1935). Tawast-Rancken tuli ylioppilaaki Mikkelin suomalaisesta yhteiskoulusta 1920 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1933. Hän väitteli samana vuonna Helsingin yliopistosta lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi väitöskirjan aiheenaan Über Zentralnervöse Einflüsse auf die Reiz-barkeitsparameter des Frosch-Nerven-muskels. Tawast-Rancken oli Helsingin yliopistollisen sairaalan alilääkäri 1936–1958, HYKS:n kirurgian klinikan osastoylilääkäri 1958–1966 ja Meilahden sairaalan osastoylilääkäri 1966–1968. Lääkärintyönsä ohella hän toimi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen tuntiopettajana 1945–1966, fysikaalisen lääketieteen dosenttina 1955–1967, Työväen akatemian opettajana 1935–1945 sekä Lääkintävoimisteluopiston lääkinnällisenä johtajana ja luennoitsijana 1944–1968. Tawast-Rancken oli myös Lääkintöhallituksen tieteellisen neuvoston jäsen, Mannerheimliiton liittoneuvoston jäsen 1936–1962 sekä Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun liikuntatieteellisen osaston opetusta suunnittelevan valtion komitean jäsen 1960–1962.