S. A. Sohlman

Selim Armas Sohlman (4. heinäkuuta 1879 Hamina– 26. marraskuuta 1936 Helsinki) oli metsänhoitaja ja majuri, joka toimi sekä virkamiehenä että metsäalan yritysten ja yhteisöjen palveluksessa, samoin kuin työskenteli päätoimittajanaja julkaisi useita metsäalan teoksia.

Armas Sohlmanin vanhemmat olivat pormestari Johan Leonard Sohlman ja Maria Staudinger ja puoliso vuodesta 1906 Gerda Molander. Sohlman kävi Haminan kadettikoulun 1900 ja palveli Hämeen tarkka-ampujapataljoonassa seuraavaan vuoteen. Metsäkonduktööriksi hän valmistui Evon metsäopistosta 1904. Sohlman toimi Metsähallituksen palveluksessa 1902, 1904–1906 ja 1912–1916. SuomenMetsänhoitoyhdistyksen metsänhoidon neuvoja hän oli 1906–1908 ja Pellervo-Seuran 1908–1910. Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion sihteerinä ja metsälehti Tapion päätoimittajana Sohlman toimi 1910–1912. Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriönpolttoainekomitean valtuuten apulaisena hän työskenteli 1916–1917, puolustusministeriön asumustoimiston päällikkönä 1918, Enso Gutzeitin piiripäällikkönä 1919–1927, apulaisjohtajana Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton palveluksessa vuodesta 1927 aina 1930-luvulle, ja sitten vielä Viikkosanomat-lehden vastaavana toimittajana. Suomen sisällissodassa Sohlman toimi komppanianpäällikkönä ja Hjalmarsonin ryhmän esikuntapäällikkönä, majuriksi hänet ylennettiin maaliskuussa 1918.

• Yhteinen metsänmyynti: Käsikirja, 1908
• Yksityismetsätalouden edistämistyö Ruotsissa ja mitä meillä on siitä oppimista, 1908
• Mitä hyötyä on metsänomistajilla metsätalousyhdistyksestä?, 1909 (ruots. Hvad nytta har skogsägaren af en skogshushållningsförening?)
• Viljellyn maan käyttö ja vuokra-alueiden itsenäistyttäminen puutavarayhtiöiden tiloilla, 1920
• Auto metsätalouden palveluksessa, 1925
• Metsä- ja uittotyöväen asumuksista, 1927
• Timmerkvalitetens inverkan på sågvaran, 1932
• Venäjä kilpailijanamme metsäalalla, 1932