Karin Stolpe

Karin Maria Stolpe, o.s. von Euler-Chelpin (4. huhtikuuta 1907 Tukholma, Ruotsi – 1. tammikuuta 2003) oli ruotsalainen kääntäjä ja kirjailija.

Stolpen vanhemmat olivat Augsburgissa syntynyt professori Hans von Euler-Chelpin, joka sai Nobelin kemianpalkinnon, ja merkittävä luonnontieteilijä Astrid Cleve. Vanhemmat erosivat kymmenen vuoden avioliiton jälkeen saatuaan viisi lasta. Stolpe meni vuonna 1931 naimisiin kirjailija Sven Stolpen kanssa. He saivat neljä lasta, jotka ovat Benkt Stolpe (s. 1933), kääntäjä Monica Rennerfelt (1935–1996), kirjailija Staffan Stolpe (s. 1943) ja televisiojuontaja Lisette Schulman (1951–2015).

Stolpen pariskunta seurusteli kirjallisuuspiireissä, ja Karin Stolpella oli kiihkeä suhde Olof Lagercrantzin kanssa, mutta avioliitto kuitenkin kesti.

Stolpe kirjoitti itse ainoastaan yhden kirjan, Pigg och Pettan: barnsaga (kuvitus: Birgit von Euler, Bonnier, 1934), mutta sitä ahkerammin hän käänsi. Hän käänsi myös yhdessä Sven Stolpen kanssa, muun muassa Hermann Hessen Arosuden ja Roger Martin du Gardin romaanisarjan Thibault’n suku. Hän käänsi viitisenkymmentä kirjaa ainakin kuudesta kielestä.

Stolpe joutui sairaalaan lähes vuodeksi kotona sattuneen talouspriiräjähdyksen seurauksena. Hän tutustui siellä venäläiseen naiseen, joka oli kääntynyt roomalaiskatolisuuteen, ja nainen teki häneen syvän vaikutuksen. Pian kotiin paluunsa jälkeen hän kääntyi katoliseksi, samoin Sven Stolpe. Kääntymisensä jälkeen hän käänsi enää lähes yksinomaan katolista asiaproosaa, kun sitä ennen hän oli kääntänyt laatukaunokirjallisuutta ja lastenkirjoja. Hänelle merkittävä oli kansansivistäjä Danilo Dolci, ja hän käänsi useita tämän teoksia ja oli tämän kanssa kirjeenvaihdossakin. Monissa Stolpen käännöksissä ei ole ilmoitettu kääntäjän nimeä, ja hänen yhdessä Sven Stolpen kanssa tekemissä on usein vain tämän nimi.

Tunnetuimpia Stolpen kääntämästää asiaproosasta on C. G. Jungin Människan och hennes symboler (suom. Symbolit: piilotajunnan kieli), josta Jung tosin kirjoitti vain ensimmäisen luvun. Käännöksen kieltä pidetään jo vanhahtavana, sillä Stolpe oli saanut koulutuksensa ennen toista maailmansotaa, jolloin ruotsin kielessä oli monia piirteitä, jotka sittemmin ovat jääneet käytöstä. Hän oli kuitenkin luova ja huolellinen kääntäjä, ja paikoin teksti on selkeämpää kuin alkukielinen.

Karin ja Sven Stolpe on haudattu Vadstenan uudelle hautausmaalle.

• Svenskt författarlexikon. 1900–1940, s. 765