Johan Edvard Öhman

Johan Edvard Öhman (13. lokakuuta 1809 Helsinki – 27. elokuuta 1856 Tukholma) oli suomalainen opettaja, pappi ja toimittaja.

Öhmanin vanhemmat olivat helsinkiläinen kultaseppämestari Johan Öhman (k. 1820) ja Katarina Schogster. Hän kävi Helsingin triviaalikoulua ja Porvoon lukiota, pääsi ylioppilaaksi 1828 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1834 ja maisteriksi 1836. Öhman vihittiin papiksi Porvoon hiippakunnassa vuonna 1839.

Öhman oli Helsingin yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina 1835–1836 sekä Porvoon lukiossa apulaisena 1836, vt. historian lehtorina 1836–1839 ja vakinaisena lehtorina vuodesta 1838 alkaen jääden virkavapaalle 1851. Hän oli myös perustamansa Porvoon yksityisen esilukion opettajana ja esimiehenä 1837–1842. Öhman sai rovastin arvon 1849. Öhman perusti vuonna 1842 Porvoon säästöpankin ja toimitti 1838–1845 Borgå Tidningiä. Hän julkaisi muun muassa teoksen Historik öfver staden Borgå (1846). Öhman omisti maatilan Porvoon pitäjän Domargårdissa.

Öhman oli naimisissa vuodesta 1837 Albertina Maria von Fieandtin kanssa. Hänen poikansa oli valtiopäivämies Elias Öhman ja hänen veljiään olivat kirjankustantaja Alexander Constantin Öhman ja kirjakauppias, lehdenkustantaja August Mauritz Öhman.

Öhman oli J.L. Runebergin opettajatoveri ja perhetuttava. Öhmanin suvun perimätiedon mukaan Runeberg aloitti pääteoksensa, Vänrikki Stoolin tarinoiden kirjoittamisen Öhmanin veljesten kannustuksesta. Yksi runokokoelman ensimmäisistä runoista kertoo Öhmanin vaimon sedästä, sotasankari Otto von Fieandtista.