Harri Nordell

Harri Nordell (s. 7. huhtikuuta 1956 Salo) on Paraisilla asuva suomalainen runoilija.

Nordellin runoja on käännetty ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi ja italiaksi. Laajoja käännöksiä on teoksissa Ett svart får i motljus (Söderströms, 2000), Charbon du jour (Riveneuve, 2000), Vingt poètes finlandais au regard du Surréalisme (Rivages du Nord, 2003) ja Habla la luz con voz de corneja (Conaculta, 2003). Nordell on mukana runoilijana (dvd) myös ruotsalaisessa Swinging with Neighbours 2001–2006 -antologiassa (toim. Aase Berg & Carl Dieker. Ohjaus/elokuva Carl Dieker & Paula von Seth. Ersatz 2006).

Nordellin tuotantoa on käsitelty ja analysoitu teoksissa Suomalaisia nykyrunoilijoita (toim. Siru Kainulainen ja Johanna Krappe; BTJ Kustannus, 2008), Lentävä hevonen – välineitä runoanalyysiin (toim. Siru Kainulainen, Kaisu Kesonen ja Karoliina Lummaa; Vastapaino, 2007), Jonimatti Joutsijärvi; Ei mikään itsessään (Sanasato, 2010) sekä Runouden ilmiöitä (Tommi Parkko; Avain 2012.) Nordellin runojen kääntämisestä on kirjoittanut Tarja Roinilateoksessa Liittolaiset esseessään "Ääni vai merkitys, merkitys vai ääni" (toim. Eino Santanen ja Aki Salmela; WSOY, 2011).

Harri Nordellin teksteihin ovat säveltäneet Kimmo Hakola, Syvällä päivät; Sampo Haapamäki, Haljennut; Tapio Nevanlinna, Punaiset poijut; Tapani Länsiö, Kehtolaulu ja Harri Suilamo, Unilouhikko – neljä laulua Harri Nordellin runoihin. Harri Wessman,"Ikävä kautta aikojen": Kahdeksan laulua Harri Nordellin runoihin.

Harri Nordellin vanhemmat ovat opetusneuvos, kauppatieteiden maisteri Reijo Nordell ja lastentarhanopettaja Leena-Maija Korhonen. Hän on ollut vuodesta 1987 naimisissa toimittaja Irmeli Haapasen kanssa. Harri Nordellin nuorempi veli on Yleisradion musiikkitoimittaja Risto Nordell. Heidän isoäitinsä isä oli Helsingissä 1905 murhattu prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen.

• Syvällä päivät (WSOY, 1980), runoja.
• Kerjäläisten jalkapuu (1985) – näytelmä; käsikirjoitus yhdessä Markku Hoikkalan kanssa.
• Veden kuvat (WSOY, 1990), runoja.
• Huuto ja syntyvä puu (WSOY, 1994), runoja.
• Tomunhäikäisyvalo (WSOY, 2000), runoja.
• Valkoinen kirja (WSOY, 2006), runoja.
• Sanaliekki äänettömyydessä. Valitut runot 1980–2006 (WSOY 2011).
• Hajo (WSOY, 2016), runoja.

• WSOY:n Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 1981
• Kritiikin punnus 1991
• Tanssiva karhu 2001
• Valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha 2016-2019
• Tanssiva karhu -palkintoehdokas 2017
• HelMet-palkintoehdokas 2017
• Kajaanin runoviikon Suven runoilija 2018

• Turun Sanomat: Runous ei kaipaa väkijoukkoja
• Kiiltomadon kritiikit: Pyrkimys olennaiseen
• Parnasson kritiikit: Saveen neulottu kieli
• Kielen väkivalta ja eettisen puheen mahdollisuus Harri Nordellin teoksissa Tomunhäikäisyvalo sekä Valkoinen kirja. Pro gradu -tutkielma
• Turun Sanomien Kirja-arvio:Suuri ektenia ei-millekään
• Helsingin Sanomat, Kirja-arvostelu: Harri Nordellin minimalistiset runot ovat kielellistä meditaatiota
• Liukkonen.fi Sanat hajaantumisen reunalla
• Kiiltomato.net arvio Harri Nordell - Hajo