Georg Henrik Jägerhorn

Georg (Göran) Henrik Jägerhorn af Spurila (6. lokakuuta 1747 Mikkeli – 29. elokuuta 1826) oli suomalainen upseeri ja kirjailija. Hän osallistui Kustaa III:n sotaan ja oleskeli Tukholmassa Suomen sodan aikaan 1808–1809.

Jägerhorn af Spurila -sukuun kuulunut Georg Henrik Jägerhorn syntyi 1747 Mikkelissä kapteeni Carl Fredrik Jägerhornin ja Elsa Margareta von Fieandtin poikana. Isä oli melkein koko virka-aikansa kuulunut Savon prikaatiin, ja siellä myös Georg Henrik Jägerhorn aloitti uransa vasta 11-vuotiaana. Hänestä tuli varusmestari 1762, luutnantti 1775, kapteeni 1780, majuri 1786, everstiluutnantti 1789 ja kenraalimajuri 1799.Vuonna 1775 Jägerhorn osallistui ihaillun ja arvostetun Georg Magnus Sprengtportenin johtamaan Savon alueen kartoittamiseen.

Kustaa III:n aloittaessa sodan Venäjää vastaan kesällä 1788 Jägerhorn oli Savon kevyen jalkaväkirykmentin Puumalan komppanian päällikkönä. Hänen on spekuloitu olleen mukana sodan aloittamisen tekosyynä käytetyn Puumalan kahakan lavastamisessa. Jägerhorn menestyi tässä sodassa ja myötävaikutti keskeisesti Porrassalmen taistelun kulkuun, jossa hänen rohkeutensa ja viisautensa käänsivät tappion voitoksi. Hänen rohkeutensa ja urhollisuutensa huomattiin myös Parkumäen ja Kärnäkosken taisteluissa, joiden jälkeen Jägerhorn palkittiin ylennyksellä everstiksi ja virkanimityksellä kenraaliadjutantiksi. Jägerhorn nimitettiin Savon jääkärirykmentin, Karjalan jääkäreiden, Karjalan rakuunarykmentin sekä Kymenkartanon pataljoonan komentajaksi 23. syyskuuta 1790.

Jägerhorn ei ottanut osaa Anjalan liittoon, toisin kuin hänen pikkuserkkunsa Johan Anders Jägerhorn ja velipuolensa Johan Henrik Hästesko, joka ainoana teloitettiin osallisuudestaan Anjalan liittoon.

Jäegerhorn oli erittäin ylpeä suomen kielen taidostaan. Hän oli sotaa kokenut upseeri ja tunsi varsinkin Savon alueen todella hyvin. Vuosina 1791–1793 hän toimi Haapaniemen sotakoulun johtajana, minkä aikana hän kirjoitti useita oppaita ja muistioita. Hän muun muassa ehdotti mottitaktiikan ottamista käyttöön Savon ja Karjalan metsäisessä maasto-olosuhteissa. Rauhan jälkeen Jägerhorn nimitettiin Suomen sotilasylipäällikön, kenraali Wilhelm Mauritz Klingsporin apulaisena, ja Kustaa III:n jouduttua murhayrityksen kohteeksi Jägerhorn määrättiin kaikkien Suomessa olevien joukkojen komentajaksi. Määräys kumottiin poliittisista syistä kuninkaan kuoltua. Jägerhorn ylennettiin kenraalimajuriksi 1799.

Jägerhorn suunnitteli niin sanotun Jägerhornin aseen Studsare m/1793:n Savon jalkaväenjääkärirykmentille ja Karjalan jääkärirykmentille. Aseessa ei ollut rihlausta, ja se valmistettiin Norrtäljessä.

Vuonna 1804 kuningasmielinen Jägerhorn sai vapautuksen ja muutti Ruotsiin. Hänen muistelmiensa mukaan muutto johtui siitä, että hän ennusti Suomen menetyksen Venäjälle. Hän palasi 1808 palvelukseen Kustaa IV Aadolfin pyynnöstä. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin Tukholman varuskunnan ylipäälliköksi ja kuninkaan poissaolon aikaisen väliaikaisen valtioneuvoston jäseneksi. Hän pyysi kuitenkin jo joulukuussa vapautusta ja päätti kaikki toimensa armeijassa kokonaan 1812.

Hän oli Ruotsin miekkaritarikunnan komentaja suurristillä 1809, Krigsmannasällskapetin jäsen vuodesta 1797 ja työskentelevä Krigsvetenskapsakademin kunniajäsen vuodesta 1821.

Hänen puolisonsa oli Fredrika Charlotta Hongelin. Georg Henrik Jägerhorn kuoli 1826 Vårbyn kartanossaan Brännkyrkan pitäjässä Södermanlandissa Ruotsissa.

• Jägerhorn G.H. I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788–1790, Svenska litteratursällskapet i Finland (2004), ISBN 951-583-097-4
• Lappalainen, Wolke, Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808–1809.Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Karttakeskus, 2008. ISBN 978-951-593-197-9.
• Georg Adlersparre (utg.), Krigssamlingar, del II.
• Omaelämäkerta, Historiallinen Arkisto nro 8.
• Kansallisbiografia 4.
• Biografiskt lexikon, Grill
• Carpelan, Ättartavlor för de vid Finlands Riddarhus introducerade ätterna
• Mörner, Griftetal efter generallöjtnant G.H. Jägerhorn.
• Suomen Ritarihuone, Jägerhorniana