Viljo Porkola

Viljo Henrik Porkola (vuoteen 1943 Pahikainen, 6. elokuuta 1914 Chicago – 8. huhtikuuta 2010 Kiuruvesi),

oli suomalainen pappi ja kirjailija.

Viljo Porkola syntyi Chicagossa USA:ssa työnjohtaja Oskari Pahikaisen ja Vilma Tiilikaisen perheeseen. Porkola avioitui 1938 kotitalousopettaja Martta Sofia Tiihosen kanssa. Nuorta perhettä kosketti suru, kun seuraavana vuonna 1939 puoliso ja toinen kaksospojista kuolivat synnytyksen yhteydessä. Eloon jäi Kalle-poika. Vuonna 1940 Porkola vihittiin kotitalousopettaja Anna Stiina Tiihosen kanssa. Tästä avioliitosta syntyivät Heikki ja Eeva. Vuonna 1968 kuolema kohtasi toisen puolison Anna Stiinan. Vuonna 1970 Porkola avioitui sairaanhoitaja Aura Laukkasen kanssa.

Viljo Porkola pääsi ylioppilaaksi 1934 Viipurin suomalaisesta kaksoislukiosta. Opiskelu jatkui Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Vuonna 1937 hän valmistui sacri ministerii kandidaatiksi, jona vuonna hänet myös vihittiin papiksi Oulussa. Pastoraalitutkinnon Porkola suoritti 1943.

Porkolan ensimmäinen virkapaikka avautui Nilsiässä vt. kappalaisena 1937 ja jatkui armovuoden saarnaajana sekä ylimääräisenä pappina vuoteen 1944. Sodan aikana hän toimi sotilaspappina jatkosodassa ja Lapin sodassa. Varsinaiseksi virkapaikkakunnaksi tuli Kiuruvesi, jonne hän tuli 1944 viralliseksi apulaiseksi. Vuonna 1957 hänet valittiin Kiuruveden kappalaiseksi, josta virasta hän siirtyi eläkkeelle 1977. Sivutoimenaan Porkola toimi Kiuruveden yhteiskoulun (myöhemmin yhteislyseon) uskonnonopettajana 1945 – 1965.

Rovastin arvon Porkola sai 1965 sekä kunniamerkkejä VR 4 kaksi kappaletta.

Porkolalla oli tiiviit yhteydet inarinsaamelaisiin. Hän käänsi inarinsaameksi virsiä, kirkkokäsikirjaa sekä osia Raamatusta. Käännöstyössä häntä auttoi tietokone, jonka käytön hän opetteli vanhoilla päivillään. Jaakko Elenius arvosti suuresti Porkolan luterilaisuuden löytöjä tämän teoksissa.

Herännäisyyden historioissa mainitaan useassa yhteydessä Kiuruvesi herännäispaikkakuntana. Kiuruveden herännäispappien ketjuun kuului myös kappalainen Viljo Porkola. Porkola koki maallikkopuhujien roolin tärkeäksi. Niinpä hän oli suunnittelemassa 1970-luvun puolivälissä Herättäjä-Yhdistyksen maallikkopäiviä seurapuhujien rohkaisemiseksi ja saamiseksi lisääntyneeseen seuratoimintaan.

Kiuruvedellä ovat vaikuttaneet mm. Malmivaaran ja Simelius-Simojoen pappissuvut sekä maallikkosaarnaaja Aku Räty.

• Kiuruveden seurakunta 1763–1962. Kiuruveden seurakunta, 1962.
• Evankelium Johannes mield. Inarinsaameksi. Oulun Pipliaseura, 1980.
• Mitä se on : luterilaisen uskon perusteita. Herättäjä-yhdistys, 1984.
• Laista evankeliumiin. Herättäjä-yhdistys, 1992.
• Jumalattoman vanhurskauttamisesta : Viljo Porkolan kootut teokset. Herättäjä-yhdistys, 2010.

• Pappeinkokouksissa lausutut muistosanat kuolleista papeista : Kuopion hiippakunta 1.9.1962–30.6.1967. Julkaisussa: Pöytäkirja Kuopion hiippakunnan ... pappeinkokouksesta ... sekä liitteet 1967, s. 85–106.
• Sodan tilitystä. Teoksessa Jussi Kuoppala, Sotapapit kovan ajan koulussa. Kirjapaja, 1976.
• Kirja-arvostelu : Unelma vapaasta tahdosta. Julkaisussa: Teologinen aikakauskirja 92(1987) : 1, s.159
• Kirja-arvostelu : Miksi nukut, Herra? Julkaisussa: Teologinen aikakauskirja 95(1990) : 5, s.440–441.