Vilho Koivisto

Vilho Johannes Koivisto (13. marraskuuta 1902 Tampere – 9. toukokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Koiviston vanhemmat olivat työmies Fredrik Vilhelm Koivisto ja Johanna (Hanna) Katariina Ala-Saukko. Koivisto oli kolmesti naimissa ja hänellä oli kuusi lasta. Hänkävi keskikoulun Tampereen klassillisessa lyseossa 1914–1919 ja suoritti Tampereen kauppaopiston 1920–1922, Sotilashallinnollinen kurssin I–II 1933–1934 ja Kadettikoulun 1934–1935. Koivisto oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin kanslia- ja talouspäällikkö 1924–1935, Viipurin suojeluskuntapiirin kansliapäällikkö 1935–1939, Erillinen Pataljoona 1:n huoltopäällikkö ja Säiniön perustamispaikan huoltopäällikkö 1939, Viipurin suojeluskuntapiirin suojeluskunta-asiain hoitaja ja Lappeenrannan suojeluskuntapiirin huoltopäällikkö 1939–1940, Kotijoukkojen esikunnan taloustarkastaja 1940–1941, Itä-Karjalan Sotilashallintoesikunnan huoltopäällikkö 1941–1944 ja esikuntapäällikkö ja va. komentaja 1944 sekä Jalkaväkirykmentti 5:n huoltopäällikkö 1945. Everstiluutnantiksi hän yleni 1944. Vakinaisesta palveluksesta erottuaan Koivisto oli Pohjolan Liikenteen apulaisjohtaja 1945–1946 ja pitkäaikainen toimitusjohtaja 1946–1967. Hän oli myös Viipurin Linja-Auto Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1951, Auto-osien Hankinta Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1954 ja Napapiirin Turistiauto Oy:n toimitusjohtaja ja hänellä oli useita kuljetusalan luottamustehtäviä muun muassa valtion ja liikennealan komiteoissa. Kauppaneuvoksen arvonimen Koivisto sai 1965.

• Jäämerentien ja Liinahamarin tavarakuljetukset vaikeina vuosina, teoksessa Eilispäivän Petsamo, 1970. Jorma Pohjanpalo (toim.)