Vihtori Saarinen

Vihtori Saarinen (1889 – 1945) oli kouvolalainen työmies ja pahamaineisen Kouvolan salaisen tutkijakomitean puheenjohtaja Suomen sisällissodan aikana 1918.

Saarinen oli kotoisin Jämsänkoskelta. Vuonna 1908 hänet tuomittiin vankeusrangaistukseen kylätappeluun osallistumisesta jonka yhteydessä yksi tappeluun osallistuneista kuoli saamiinsa vammoihin. Saarinen oli ammatiltaan paperikoneen hoitaja ja hän muutti perheineen töiden mukana paperiteollisuuspaikkakunnalta toiselle. Saarinen tuli perheineen Kuusankoskelle 1917 kun Kymiyhtiö palkkasi lisää työväkeä 8-tuntiseen työpäivään siirtymisen takia.

Saarisen johtamansa komitea teloitti paikkakunnalle tuotuja valkoisia yli sata, joista osa ammuttiin ja haudattiin Tommolan veripeltoon, ja osa suoraan Kymijokeen . Tunnetuin Saarisen uhri lienee Kymiyhtiöiden silloinen johtaja Gösta Björkenheim. Sodan jälkeen Saarinen pakeni laivalla muun tutkijakomitean kanssa purjeveneellä Kotkasta, mutta matka päättyi Uudellekirkolle, jossa he jäivät kaikki kiinni. Saarinen tuomittiin kuolemaan mutta tuomio muuttui sitten elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi.

Saarinen vapautui vankilasta 1930-luvulla ja muutti asumaan Suojärvelle. Etsivä keskuspoliisi seurasi häntä ja raportoi muun muassa Saarisen olleen kiinnostuneen IKL:n toiminnasta ja liittyneen järjestöön mahdollisesti hankkiakseen tietoja kommunisteja varten. Saarinen jäi junan alle Helsingissä vuonna 1945.