Richard Helander

Richard Helander (1870 – 1941) oli suomalainen rakennusmestari. Hän oli suomalaisen teräsbetonirakentamisen uranuurtajia 1900-luvun alussa. Helanderin perustama rakennusliike ja sen seuraajat olivat merkittäviä rakentajia Tampereen seudulla ja muuallakin Suomessa aina 1940-luvulle saakka.

Helanderin vanhemmat olivat Orimattilan Luhtikylässä kyläseppänä toiminut Karl Henrik Helander ja Ulrika Abrahamintytär Eerola. Perheessä oli kymmenen lasta. Helanderin sisaruksia olivat kirjailija ja kansakoulunopettaja Selma Anttila, rakennusmestari Kaarle Valerian Helander (s. 1858), kauppias Johan Teodor Helander (s. 1861) sekä kunnallisneuvos ja kauppias Niilo Helander (1865–1930).

Helander kävi Helsingin teollisuuskoulun ja meni sen veljensä K. V. Helanderin palvelukseen Tampereelle. K. V. Helander oli aloittanut rakennusurakoinnin Pitkäniemen sairaalan työmaalla, ja sittemmin hän urakoi useita rakennuskohteita Tampereella.Richard Helander perusti oman rakennusliikkeensä Tampereelle 1895. Liikkeen ensimmäinen urakointikohde oli Pyynikin kulkutautisairaalan I vaiheen toteuttaminen. Tämän jälkeen liike urakoi Tampereelle useita asuintaloja sekä muun muassa Näsijärven oluttehtaan uuden tehdasrakennuksen.

Vuonna 1898 Helander perusti Rich. Helanderin Sementtivalimon ja asfalttiliikkeen rakennusliikkeensä rinnalle. Uudelle yritykselle valmistui pian sementtivalimo Tammelan kaupunginosaan ja siellä alettiin tehdä lattialaattoja, porrasaskelmia, kaivonrenkaita sekä viemäri- ja rumpuputkia. Samassa rakennuksessa toimi myös höyläämö ja Helanderin rakennusliikkeen konttori. Helander teki myös asfaltointitöitä sekä myi muille rakentajille sementtiä ja puutavaraa.

Teräsbetonirakentamisen tekniikan toi Tampereelle saksalainen Wayss & Freytag-yritys joka valmisti 1900-luvun alussa teräsbetoniset välipermannot ja kannatinpalkit Klingendahlin ja Tampellan uusiin tehdasrakennuksiin sekä ns. Kymmenenmiehen taloon. Richard Helander aloitti ensimmäisenä suomalaisena rakentajana teräsbetonirakentamisen vuonna 1906. Hän toimi yhteistyössä professori Jalmar Castrénin kanssa, joka laski rakenteet ja teki rakennepiirustukset sekä valvoi työn toteuttamista. Helanderin liike teki teräsbtonirakenteita 1907 valmistuneeseen Tampereen paloasemarakennukseen ja 1909 valmistuneeseen Hämeen Pohjan taloon. Pian liike alkoi saada tilauksia ympäri Suomea ja Helander muuttikin itse Helsinkiin.

Helanderin rakennusliike jatkoi vielä muutaman vuoden Tampereella konttoripäällikkö Carl Ståhlin johdolla. Vuonna 1910 liikkeen seuraajaksi perustettiin Tampereen Sementtivalimo ja Rautabetoni Oy jonka johdossa olivat Ståhlin ohella rakennusmestarit Gabriel Karimaa ja Paavo Kyrenius. Uusi yritys jatkoi Helanderin liikkeen betonirakentamisen perinteitä ja rakensi muun muassa betonisia ääntäeristäviä välikattoja Kyreniuksen patentoimalla vakokattomenetelmällä. Uusi yritys toimi 1910-luvulla jonkin aikaa myös Virossa sekä Suomessa Helsingissä ja Vaasassa. Ensimmäisen maailmansodan aikana liike rakensi Tampereelle muun muassa Lokomon ensimmäisen konehallin betonirakenteet ja vuonna 1917 Tampereen kaupungin sähkölaitoksen Ratinan höyryvoima-aseman betonirakenteet. 1920-luvulla liike rakensi useita teollisuusrakennuksia sekä Tampereelle että muualle Suomeen. Liikkeen viimesiä rakennuskohteita olivat 1929 valmistunut Hotelli Tammer ja 1930 valmistuneet Pyynikintorin varren Tammerkontu-asuintalon ensimmäinen vaihe ja Tampereen työväentalon laajennus. 1930-luvun alun rakentamisen lama ja liikkeen toimitusjohtajan Carl Ståhlin kuolema helmikuussa 1931 saattoivat liikkeen kuitenkin vararikkoon 1931.

Liikkeen toiminta pääsi kuitenkin jatkumaan, kun samana vuonna perustettu Tampereen Sementtivalimo ja Rakennus Oy osti konkurssin menneen liikkeen omaisuuden huutokaupassa ja hoiti loppuun kesken jääneet urakat. Uuden liikkeen johdossa olivat entisen liikkeen teknillinen johtaja Aksel Sten sekä rakennusmestarit Yrjö Salo ja Kaarlo Lehtonen. Tampereen Sementtivalimo ja Rakennus urakoi 1930-luvulla Tampereelle muun muassa Hämeenkadun varteen Hjortintalon, Varmantalon ja Yhdyspankintalon. Suurimman urakkansa Tampereen ammattikoulun rakennuksen liike sai valmiiksi 1940 ja sotavuosina liike rakensi muun muassa väestönsuojia sekä osallistui Kuoreveden Hallin lentokonetehtaan rakentamiseen. Sodan jälkeen vuonna 1945 liikkeen nimeksi muuttui Tasera Oy. Tämän liikkeen toiminta päättyi konkurssiin 1950-luvulla. Tasera ehti urakoi muun muassa 1950-luvun alussa valmistuneet Tampellan asuintalot, ns. Pekolan talot, jotka oli suunnitellut Alvar Aalto.

• Ale-Einari Riipinen : Puoli vuosisataa rakennustoimintaa : Rich. Helanderin rakennusliike 1895–1910 ; Rich. Helanderin sementtivalimo & asfalttiliike 1898–1910 ; Tampereen sementtivalimo ja rautabetoni oy. 1910–1931 ; Tampereen sementtivalimo ja rakennus oy. 1931–1945 ; Tasera Oy. 1945–. Tasera Oy, Tampere 1946

• Matias Manner: Teollisuuskouluista teollisuusneuvoksiksi – Rakennusmestarikunta Tampereella 1885–1960, Historian pro gradu–tutkielma, Tampereen yliopisto 2010, Helanderista ss. 102–111
• Ensimmäiset rakennusliikkeet syntyivät 1870-luvulla, Rakennuslehti 29.11.2007
• Niilo Helanderin säätiön historiaa
• Koskesta voimaa -sivusto: Pekolan talot

• Kansalliskirjaston pienpainatteet : Tampereen Sementtivalimo ja Rautabetoni Oy