Raili Mikkonen

Raili Mikkonen (oik. Mikkonen-Joutsen, o.s. Repo (27. helmikuuta 1927 Paimio – 27. elokuuta 2021 Paimio) oli suomalainen kuvanveistäjä ja opettaja. Mikkonen opiskeli kuvataidetta vuosina 1946–1950, joista vuodesta 1948 lähtien Suomen taideakatemiassa. Lisäksi hän opiskeli Opettajakorkeakoulussa kansakoulunopettajaksi ja toimi kansa- ja peruskoulunopettajana 35 vuotta eri puolilla Suomea.

Elämä ja ura

Mikkosen vanhemmat olivat Pekka Repo ja Rauha o.s. Lehto. Pekka Repo toimi Paimion nimismiehenä 37 vuotta. Raili-tytär kävi keskikoulun Paimiossa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1946 Turun Suomalaisesta yhteiskoulusta. Hän pääsi opiskelemaan Ateneumin koeluokalle syksyllä 1946 ja hänet oltaisiin otettu vakituiseksi opiskelijaksi. Raili Revon mielestä opetus tähtäsi liialliseen koristeellisuuteen ja hän jätti opinnot Ateneumissa ja aloitti Taideteollisuuskeskuskoulussa kuvanveisto-opinnot ja oli myös Essi Renvallin yksityisoppilaana. Hän opiskeli myös Turun piirustuskoulussa ja aloitti opinnot Suomen taideakatemiassa 1947.

Raili Repo avioitui vuoden 1949 kesällä Taideakatemiassa tapaamansa kajaanilaisen taidemaalari Kaarlo Mikkosen kanssa. Pariskunta asui Helsingin Pitäjänmäellä, Raili Mikkosen vanhempien kesähuvilalla Paimiossa ja vuonna 1951 he muuttivat Turkuun. Raili Mikkonen suoritti kasvatusopin opintoja kesäyliopistossa niin, että sai kansakoulunopettajan väliaikaisen paikan ja perhe muutti Kainuuseen.

Mikkonen sai hyvät suositukset väliaikaisen viran hoidosta, pääsi opettajakorkeakouluun ja valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1954. Perhe muutti Sotkamoon, jossa Mikkonen toimi johtajaopettajana. Poikkeuksena vaihtuviin asuinpaikkoihin oli Porvoon maalaiskunnan Hinthaara, jossa Mikkoset asuivat 17 vuotta siihen asti, kunnes Kaarlo Mikkonen sairastui.

Raili Mikkonen koki Hinthaaran kauden yhdeksi parhaimmista elämänsä kausista. Opettajan työ oli noussut taiteen rinnalle tärkeään asemaan hänen elämässään, ja palkkatyö loi myös mahdollisuuden paneutua taiteeseen. Naimisiin mennessään Mikkonen oli suunnitellut elättävänsä perheensä muotokuvaveistoksilla, ja niitä hän on tehnyt 36 kappaletta. ”...mutta eihän niistä tilauksista koskaan tiedä”, lausui Mikkonen 80-vuotisnäyttelynsä yhteydessä vuonna 2007.

Mikkoset erosivat vuonna 1972. Kaarlo ja Raili Mikkonen saivat kaksi lasta; 1950-luvun alussa syntyi tytär Merja ja vuonna 1953 poika Veli-Pekka. Veli-Pekka Mikkonen opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 1970-luvun alussa ja Turun Piirustuskoulussa 1980-luvulla. Raili Mikkosen toinen avioliitto kesti hyvin lyhyen aikaa: aviomies kuoli syöpään vajaan kolmen kuukauden kuluttua vihkimisestä.

Jäätyään eläkkeelle opettajantyöstä Raili Mikkonen muutti Paimioon ja jatkoi pienoisveistosten tekoa. Mikkonen aloitti yksityisnäyttelyiden pitämisen vuonna 1971 ja niitä kertyi kymmeniä. Yhteisnäyttelyihin hän osallistui 1960-luvulta lähtien. Mikkonen lahjoitti Paimion kaupungille vuonna 2018 kokoelmastaan yli 120 teosta. Turun kaupungin taidekokoelma sai lahjoituksen vuonna 2017 – kaupungin edustajat saivat valita Mikkosen ateljeesta 21 pronssista pienoisveistosta. Mikkonen toimi 11 vuotta opettajana Hepokullan koulussa. Hänen veistostensa aiheet tulivat hänen omasta elämästään: lapsuudesta, avioliitoista, omista lapsista, oppilaista.

Kotikaupungilleen Paimiolle Mikkonen suunnitteli Paimio-mitalin, jota on jaettu vuodesta 2003 lähtien.

Julkisia teoksia

Paimiossa nykyisellä Pyölniitun museolla paljastettiin vuonna 1987 August Pyölniitun muistomerkkireliefi Tähtihetket ja arki. Vuonna 1989 paljastettiin Paimion veteraanikiven reliefi. Myös vuonna 1990 paljastetun Sauvon ja Karunan veteraanikiven reliefit olivat Raili Mikkosen käsialaa Paimion saapuneiden evakkojen muistomerkiksi pystytetyn Pääteasemalla-teoksen reliefi paljastettiin 1995. Vuonna 2010 paljastettiin Paimiossa V. J. Sukselaisen muistomerkki, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Ark'Aboa. Muistomerkkiin kuuluva reliefi oli Raili Mikkosen suunnittelema.

• August Pyölniitun muistomerkki (1987), Paimio.
• Tähtihetket ja arki. August Pyölniitun muistomerkin reliefi (1987), Paimio.
• Veteraanikivi (1989), Paimio.
• Paimion veteraanikiven reliefi (1989), Paimio.
• Sauvon ja Karunan Veteraanikiven reliefi (1990), Sauvo.
• Pääteasemalla (1995), Paimio.
• Muistomerkin Pääteasemalla reliefi (1995), Paimio.
• V. J. Sukselaisen muistomerkki (2010), yhdessä arkkitehtitoimisto Ark'Aboan kanssa, Paimio.
• V. J. Sukselaisen muistomerkin reliefi (2010), Paimio.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Raili Mikkonen: Elämäni veistokset. Turku: Sarangi Artbook, 2016. ISBN 978-952-93-6857-0.