Pekka Korpinen

Pekka Juha Tapio Korpinen (s. 8. lokakuuta 1944 Helsinki) on suomalainen valtiotieteilijä ja kaupunkisuunnittelija. Hän toimi Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana 1991–2007.

Korpinen valmistui ylioppilaaksi 1963, valtiotieteiden kandidaatiksi 1967 ja lisensiaatiksi 1973. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1981. Korpinen oli vierailevana tutkijana Tukholman yliopistossa 1971 ja Cambridgen yliopistossa 1978.

Korpinen oli Suomen Pankin tutkija 1967–1971 ja toimistopäällikkö 1971–1972 sekä pääministerin sihteeri 1972. Hän oli Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies 1973–1982 ja 1985–1991. Vuodet 1982–1985 Korpinen oli Maailmanpankin johtokunnan jäsen. Vuonna 1990 Korpinen johti UNDP:n tiimiä, jonka tehtävänä oli valmistella tuolloin itsenäistymässä olevalle Namibialle ensimmäinen investointi- ja talousohjelma.

Korpinen on tutkinut kriisejä ja taloudellisia syklejä. Hänen kirjoituksensa ovat jättäneet jälkensä muun muassa suomalaiseen keskusteluun devalvaatiosykleistä. Myös hänen asuntojen hintavaihteluita kuvaava sikasyklinsä tuli kuuluisaksi ennustaessaan 1990-luvun alkuvuosien romahduksen.

Korpinen on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti. Hän oli SDP:n puolueneuvoston jäsen 1975–1978 ja puoluetoimikunnan jäsen 1990–1993.

Korpinen viettää osan vuodesta Roomassa. Hän on arkkitehtuurin harrastaja ja ahkera kaupunkikulttuurikeskustelija.

• Kriisit ja pitkät syklit, 1981 (Väitöskirja)
• Talouspoliittisia avauksia, 1987
• Valtio ja vapauden kasvu, 1989
• Asuntojen hinnanmuodostuksesta Suomessa, 1989
• Helsinki - tulevaisuuden kaupunki, 2007
• Taiteesta ja taloudesta, kohti kauneuden taloustiedettä, 2010
• Berlusconin Italia, 2011
• Mein Kamppi, uusi urbaani Helsinki, 2012
• Suomi kääntyy länteen. Talouden tarina sisäpiiriläisen kertomana, 2017