Paavo Heinimo

Paavo Mikael Heinimo (vuoteen 1920 Henriksson; 16. elokuuta 1902 Ulvila – 18. toukokuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen edistysmielisen osuuskauppaliikkeen piirissä toiminut henkilö.

Heinimo suoritti keskikoulun vuonna 1919 ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston 1922. Hän työskenteli seuraavat 11 vuotta Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) kirjanpito- ja neuvontaosastoilla. Hän oli lapualaisen Työväen osuuskaupan toimitusjohtaja 1933–1938 ja forssalaisen Osuusliike Tammen toimitusjohtaja 1938–1942, minkä jälkeen hän palasi KK:n neuvontaosaston apulaishoitajaksi. Vuosina 1947–1953 hän oli KK:n toisena johtajana ja samalla johtokunnan jäsennä vuoteen 1964. Pääuransa Heinimo loi helsinkiläisen osuusliike Elannon toimitusjohtajana vuosina 1953–1966 ja pääjohtajana vuosina 1966–1968. Hänen toimitusjohtajakautenaan Elanto kasvoi aluksi voimakkaasti ja vahvisti asemaansa pääkaupungin suurimpana päivittäiskauppaliikkeenä. Yhtiö myös vaurastui. Varoja sidottiin kuitenkin liikaa oman tuotannon lisäämiseen myymälöiden uudistamisen sijasta, joten 1960-luvulla Elanto alkoi nopeasti menettää markkinaosuutta kilpailijoilleen.

Heinimo toimi KK:n hallintoneuvoston puheenjohtajana vuosina 1964–1970 sekä asuntokeskuskunta Hakan johtokunnan puheenjohtajana 1953–1967 ja hallintoneuvoston puheenjohtajana 1968–1973. Hän kuului myös OTK:n hallintoneuvostoon 1941–1942 ja johtokuntaan 1962–1969, Kansa-yhtiöiden johtokuntaan 1945–1969, Valtion viljavaraston johtokuntaan 1952–1967 ja Kansaneläkelaitoksen lisättyyn hallitukseen 1953–1963.