Martti Eklund

Martti Eklund (1889–1968) oli suomalainen varatuomari ja pormestari. Hänellä oli merkittävä rooli Suomen sisällissodan aikana Etelä-Savossa käydyissä taisteluissa.

Eklundilla oli ensimmäisen maailmansodan vuosina lakiasiaintoimisto Kouvolassa. Hän oli mukana jääkäriliikkeessä ja vieraili muun muassa 1916 jääkärien lähettiläänä Siperiassa karkotettuna olleen P. E. Svinhufvudin luona. Vuonna 1917 Eklund organisoi suojeluskuntia Kaakkois-Suomen alueella.

Eklund teki jo ennen sisällissodan alkua tammikuussa 1918 tiedustelu- ja partioretkiä lähimpien miestensä kanssa. Retkien aikana etsittiin aseita ja yritettiin kaapata punaisten asekuljetuksia muun muassa Taavetissa ja Myllykoskella. Sodan alettua Eklund siirtyi Mikkeliin, jossa hänet nimitettiin komppanianpäälliköksi. Eklund räjäytti Mikkeliin siirtyessään Valkealassa sijainneen Torasjoen rautatiesillan ja vaurioitti Hillosensalmen rautatiesiltaa niin, että punaisten hyökkäys Etelä-Savoon viivästyi ja alue jäi valkoisten haltuun.

Eklundin johtama 50–60 miehen joukko varmisti sodan alkuvaiheissa myös rakenteilla olleen Jyväskylän–Pieksämäen yhdysradan jäämisen valkoisten hallintaan. Haltuunotto onnistui ilman vastarintaa. Tämän jälkeen Eklundin johtama komppania oli puolustusasemissa Sysmän rintamalla Kalkkisten seudulla aina huhtikuun puoliväliin saakka, jolloin punaiset lähtivät vetäytymään alueelta.

Sodan loppuvaiheessa Eklund saapui toukokuun alussa 1918 Kouvolaan ja oli kaupungin komendanttina mukana vangiksi joutuneiden punaisten, muun muassa asemakomissaari Aleksanteri Metsävuoren, teloituksissa.

Eklund toimi 1920-luvulla esittelijänä puolustusministeriössä ja myöhemmin hän oli Mikkelin pormestarina.

• Mirja Turunen: Veripellot: Sisällissodan surmatyöt pohjois-Kymenlaaksossa 1918, s. 43, 49–51, 255, 285. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2008. ISBN 978-951-796-525-5.
• Kalle Kallio: Kissoja vai hiiriä? Rautatienrakentajat sisällissodassa, työpaperi. Historiatieteiden valtakunnallinen tohtoriohjelma XV kevätkonferenssi 2013 Tampere 28.5.2013, Eklundin toiminnasta Jyväskylän–Pieksämäen-yhdysradalla
• Asikkalan historiaa: Valkoiset ja punaiset lähtvät omille tahoilleen, s. 28–29