Kerttu Varjo

Kerttu Aleksandra Varjo (4. toukokuuta 1910 Turku –) oli suomalainen nuorisotyön uranuurtaja. Hän sai opetusneuvoksen arvonimen vuonna 1970.

Kerttu Varjo opiskeli yliopistossa kieliä ja valmistui filosofian maisteriksi aikomuksenaan ryhtyä oppikoulun opettajaksi. Hän sai kuitenkin paikan Raittiuden Ystävät -yhdistyksen varhaisnuorisosihteerinä ja kiinnostui nuorisotyöstä, jossa hän sanoi olevansa itseoppinut.

Varjo toimi Nuorten Talkoot -yhdistyksen yleissihteerinä sen perustamisesta 1941 alkaen ja sitten toiminnanjohtajana 1945–1947. Sotien jälkeen Varjo toimi Nuoriso-ohjaaja-lehden toimitussihteerinä, Yhteiskunnallisen korkeakoulun nuorisotyömenetelmäopin opettajana ja sitten 1960-luvun keskivaiheilta alkaen Tampereen yliopiston nuorisotyön opetusjaoston lehtorina.

Kerttu Varjo toimi myös Suomen Partiotyttöjärjestön koulutus- ja johtotehtävissä 1939–1962 sekä monien nuorisotyötä sivuavien työryhmien jäsenenä ja järjestöjen hallintotehtävissä.

• Virkistysohjelma järjestön tilaisuuksissa. Marttaliitto, 1954.
• Kas näin... : leikki- ja askartelukirja. Toim. yhdessä Into Harjun kanssa, kuv. Eeli Jaatinen. Suomen opettajain raittiusliitto, 1956.
• Ongelmakirja. Toim. yhdessä Reijo Ahtokarin ja Keijo Voudinmäen kanssa. Otava, 1958.
• Seuraleikkikirja . Toim. yhdessä Reijo Ahtokarin ja Keijo Voudinmäen kanssa. Otava, 1958.
• Meidän sakin leikkikirja, kuv. Unto Jäsberg. Otava, 1959.
• Koulutusopas : Vihjeitä erityisesti nuorisotyön koulutusta järjestäville. Otava, 1967.
• Nuorten talkoot : Suomen nuorison työliikkeen historiikki 1940–1948. Suomen kulttuurirahasto, 1979. ISBN 951-95010-6-1.
• Keko 60 v. Kuusiston raittiusseura Keko, 1988.
• Raportteja eri maiden nuorisotyöjärjestelmistä ja kansainvälisestä nuorisotyöstä. Kansalaiskasvatuksen keskus,1975. ISBN 951-9093-18-4.