Kalle Vierto

Kalle Kustaa Vierto (10. joulukuuta 1886 – 1968) oli Suojeluskuntajärjestön sotilasohjaaja, tunturihiihdon uranuurtaja ja huoltopäällikkö.

Kalle Vierto syntyi Jyväskylässä 10. joulukuuta 1886. Hän kuului nuorukaisena Jyväskylän seminaarin Jyskyt -seuraan 1905─1909 ja voimisteli Tampereen voimistelu- ja urheilujuhlilla (1906) Jyväskylän seminaarin joukkueessa. Lisäksi Vierto harrasti yleisurheilua ja hiihtoa. Hän suoritti kansakoulun opettajaseminaarin loppuun, jonka jälkeen toimi kansakoulun opettajana Soinin kivijärvellä (1909─1914) ja Taimelassa (1914─1920).

Vierto oli perustamassa 1914 Lehtimäen Nuorisoseuran voimistelu- ja urheiluosastoa, jonka puheenjohtajana hän toimi neljä vuotta. Vierto oli 1912─1918 Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Alavuuden piirin urheilutoiminnan jäsen. Hän toimi myös Jyväskylän Kisa-Tovereiden harjoitusten johtajana 1920 ja myöhemmin hänestä tuli seuran johtokunnan jäsen 1922.

Kalle Vierto palveli vapaussodassa Hans Kalmin johtamassa Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonassa. Lahden vapautuksen jälkeen vierto toimi Hennalan vankileirin teloitusjoukkojen johtajana. Hänen aikanaan Hennalassa teloitettiin yli 500 vankia. Vierto siirtyi pataljoonan mukana myöhemmin Hämeenlinnan vankileirille. Vierron aikana siellä kuoli noin 2000 vankia kulkutauteihin tai teloitettuna. Aliravitsemukseen kuoli vain 15 kaikkiaan 12 000 vangista. Leiri suljettiin syyskuussa 1918.

Kansakoulun opettajan työ ei oikein enää kiinnostanut nuorta Kalle Viertoa, joka siirtyi urheiluinnostuksensa siivittämänä Suojeluskuntajärjestön III sotilasohjaajaksi eli urheiluohjaajaksi (1920). Tässä tehtävässä hän toimi 16 vuotta aina 1936 asti. Välillä (1925─1926) hän hoiti myös Jyväskylän seminaarin voimistelun ja terveysopin lehtoraattia. Vierto teki lisäksi liikuntakasvatukseen liittyvät opintomatkat Hollantiin, Saksaan ja Tanskaan. Lisäksi hän suoritti lukuisia urheilu- ja sotilastäydennyskursseja. Suojeluskuntalaisena Vierto toimi lähellä Lapuan Liike Lapuan Liikettä ja oli 1930 toteutetun poliittisen tapahtuman, 12 0000 miehen ns. talonpoikaismarssin apulaiskomentajana. Suojeluskuntien urheiluohjaajan tehtävistä Vierto siirtyi Suomen Hiihtoliiton tunturihiihtokurssien johtajaksi 1936─1938 toimien Vierumäellä ja Lapissa sekä opetti lukuisilla mäenlasku- ja tuomarikursseilla Suomessa.

Kalle Vierto toimi myös muissa urheilun järjestöpuolen pitkäaikaisissa luottamustehtävissä: pitkäaikaisimmat tehtävät hänellä olivat 15 vuotta Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Keski-Suomen piirin jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä 25 vuotta Suomen Valtakunnan Urheiluliiton hiihtojaoston ja Suomen Hiihtoliiton johtokunnan jäsenenä, josta puheenjohtajana 1941─1942. Hän oli Jyväskylän Ladun perustaja jäsen (per. 12.2.1941) ja ensimmäinen puheenjohtaja. Jyväskylän kunnanvaltuustossa vierähti yksi vaalikausi.

Mäntsälän kapinan yhteydessä Viertoa epäiltiin Jyväskylän suojeluskuntapiirin piiripäällikön Edvin Hämäläisen kanssa laiminlyönneen virkavelvollisuutensa, kun nämä eivät olleet estäneet kapinallisia kokoontumasta Jyväskylän asemalle. Viertoa myös syytettiin puheluiden välittämisestä kapinallisten kesken ja yhteydenpidosta heihin. Viertoa ei kuitenkaan rangaistu toiminnastaan.

Jatkosodan aikana Vierto toimi Sotavankien järjestelyleiri n:o 2komentajana 1.2.- 8.5.1942. Vankileiriä oli ollut perustamassa Vierron vapaussodan aikainen komentaja Hans Kalm. Naarajärvi oli suomalainen jatkosodan aikainen sotavankileiri Pieksämäellä, jonka kautta kulki kaiken kaikkiaan lähes 10 000 sotavankia; enimmillään vankiluku oli noin 2 500. Vierron aikana vankeja kuoli pelkästään helmikuussa 695. Kaiken kaikkiaan Vierron johtajuuden aikana vankeja kuoli 1522.

Sotien jälkeen Vierto piti ilmeisesti hieman matalaa profiilia. Toiminta sotavankileirin päällikkönä ei ollut varsinainen meriitti sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä käyvässä Suomessa. Vierto jatkoi nähtävästi urheilutoimintaansa Jyväskylän Kisa-Tovereissa, jonka 50-vuotis historiikin kirjoittajiin hän kuuluu (1962). Vierto toimi lisäksi Metsämiesten urheilutoiminnan yhtenä käynnistäjänä 1948 ja Metsäurheilun hallituksen jäsenenä. Metsäurheiluliitto on edelleen voimissaan. Sen toimintaan kuuluvat metsätaitosuunnistus, metsätaitohiihto, vastaavien lajien viestikilpailut ja tukkilaistaitokisat. Viertoa muistettiin urheilupiireissä myös huomionosoituksilla: hänelle myönnettiin Suomen Urheilun hopeinen ansioristi 1948 ja myöhemmin vielä ansioristi sekä muita urheiluun liittyä kunniamerkkejä.

Kallen veli Paavo Vierto, oli mäkihyppääjä, joka Cortina d’Ampezzon MM-kisoissa 1941 voitti Suomelle mäkihypyn ensimmäisen maailmanmestaruuden. FIS kuitenkin perui kisojen MM-arvon vuonna 1946. Paavo Vierto kaatui 1941 Ukrainassa suomalaisena SS-miehenä, juuri ennen kuin hänen olisi pitänyt aloittaa Saksan hiihtojoukkueen valmentajana.

Silta-Valmennusyhdistyksen keväällä 2017 aloitettu VIERTO-hanke (Vapautuva Itsenäistä Elämää Rakentamaan, Työhön ja Osalliseksi) on nimetty Kalle Vierton mukaan. Hankkeen tavoitteena on kehittää rikostaustaisille yhteiskunnallista osallisuutta lisäävä valmennusmalli monialaisena yhteistyönä muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. VIERTO-hanke on eurooppalainen yhteistyöhanke, jossa korostuu uusien innovatiivisten toimintatapojen soveltaminen Suomen seuraamusjärjestelmään. Hanke kiinnittää huomiota rikosseuraamusasiakkaiden tuen tarpeeseen erityisesti osallisuuden, työllistymisen ja digiosaamisen näkökulmista. Hankkeen kohderyhmänä ovat vankeusrangaistusta suorittavat, rangaistuksen jälkeisiin palveluihin siirtyvät rikosseuraamusasiakkaat. VIERTO-hanke toteutetaan ryhmä- ja yksilövalmennuksen menetelmiä käyttäen. Kehittämisestä ja soveltamisesta saadut kokemukset hankkeessa ovat pohjana mallin ja toimintatavan levittämiselle rikosseuraamusasiakkaiden kanssa toimiville tahoille.

• Lampinen Huki, Nousiainen Reima, Vierto Kalle. Jyväskylän Kisa-Toverit 1912─1962. Jyväskylän Kisa-Toverit, Jyväskylä 1962.

• Naarajärven sotavankileirin kirjuri Esko Oksala muistelee.
• Y. S. Hämeen-Anttila. Puolustusvoimiemme upseeristo ja virkamiehistö 1934. Otava, Helsinki 1933
• Vasara Erkki. Valkoisen Suomen urheilevat soturit. Suojeluskuntajärjestön urheilu- ja kasvatustoiminta vuosina 1918─1939
• Arne Somersalo. Totuus Mäntsälästä, Ajan Sana, Helsinki 1932 Saatavilla PDF
• Suomen Historiallinen Seura. Bibliotheca historica 23, Helsinki 1997.
• Asko Hankilanoja: Sotavankileirin elintarvikehuolto 2008.marraskuu. Pieksämäki.Viitattu 24.1.2009.
• Kalle Vierto - mies isänmaan asialla, Uppalaanen 5/2009
• Mirkka Danielsbacka. Vankien vartijat. Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941–1944. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Helsinki 2013. Saatavilla PDF
• Teemu Kumpulainen. Sotavangit työssä jatkosodan aikana Naarajärvellä vuosina 1941- 1944 sijainneen sotavankien järjestelyleiri 2:n kirjoilla olleiden sotavankien leirin ulkopuolella tekemä työ ja työn merkitys. s. 22 Tampereen yliopisto. Tampere 2015. Saatavilla PDF
• Kansallisarkiston tietokanta jatkosodan aikana kuolleista neuvostosotavangeista.
• Jari Kanerva. Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu Suomen urheiluhistoriallinen seura ry. 20.12.2017.Saatavilla PDF

Viitteet