Jussi Tiinus

Jussi Tiinus (20. marraskuuta 1883 Vuole, Inkeri – 3. tammikuuta 1961 Helsinki) oli inkerinsuomalainen kapteeni, opettaja, toimittaja ja suomentaja.

Pohjois-Inkerissä Vuoleen pitäjän Ylä-Miikkulaisten kylässä syntynyt Tiinus kävi keskikoulun ja Kolppanan opettajaseminaarin. Hän toimi sitten kansakoulunopettajana Uudessakylässä Inkerissä ja hän osallistui myös inkeriläisten valistusrientoihin. Tiinus joutui pakenemaan Suomen puolelle vuonna 1905 jouduttuaan vaikeuksiin venäläisten viranomaisten kanssa valistustyönsä takia. Suomessa Tiinus oli toimituksen jäsenenä Viipuri-, Mikkelin Sanomat-, Satakunta- ja Suomalainen-lehdissä. Hän oli jonkin aikaa Hartolan kansanopiston johtajana ja hän oli sen jälkeen työssä Turun ja Porin läänin lääninhallituksessa ylimääräisenä lääninkanslistina. Tiinus toimi sittemmin nimismiehenä Jomalassa Ahvenanmaalla, Taivassalossa, Mynämäellä ja Elimäellä. Tiinuksen pääsy nimismieheksi vuonna 1913 herätti huomiota lehdistössä, koska Tiinus joka oli Venäjän kansalainen nimitettiin virkaan erivapaudella. Mynämäellä hän osallistui vuonna 1917 paikallisen suojeluskunnan perustamiseen ja hän oli sitten jatkossakin mukana suojeluskuntien toiminnassa niin kauan kuin järjestö oli olemassa. Tiinus pääsi Suomen armeijaan vänrikiksi vaikka hän oli vielä Neuvosto-Venäjän kansalainen. Hän anoi Suomen kansalaisuutta vuonna 1922. Tiinus oli 1920-luvulla ylimääräisenä komisariona Riihimäen poliisilaitoksella ja vuodesta 1929 komisariona Lahden poliisilaitoksella. Välirauhan aikana Tiinus oli pääesikunnassa toimistoupseerina.

Suomennoksia

• Aleksei Tolstoi : Venäläisiä satuja; suom. J. Tiinus. Suomen kirja, Helsinki 1946
• Nikolai Pogodin : Aristokraatteja. suom. Jussi Tiinus, sov. Leo Apo. YLE: Radion kuunnelma- ja erikoistoimitus, 1950 (moniste)
• Leonid Andrejev : Elomme päivät: näytelmä

Lähteet