Johannes From

Johannes Jeremias From (16. elokuuta 1896 – 14. huhtikuuta 1964) oli suomalainen suutari, maanviljelijä ja suojeluskuntalainen, joka tunnetaan Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918 Jämsässä tekemistään teloituksista. Hän syyllistyi tovereidensa Jalmari Saaren, Veikko Sippolan ja Tyko Iso-Lukkarin kanssa ainakin 70 ihmisen surmaamiseen muutaman sotakuukauden aikana. Suurin osa murhatuista oli jämsäläisiä työväenliikkeen aktiiveja, mutta osalla taas ei ollut juurikaan tekemistä minkään järjestötoiminnan kanssa. Lisäksi he eivät osallistuneet punakaartien mukana sotatoimiin, koska Jämsä sijaitsi valkoisten hallussa olleella alueella.

Varhaiset vuodet

Jämsästä kotoisin olleen Johannes Fromin isoisä Kalle From oli palvellut sotamiehenä Venäjän-Turkin sodassa 1870-luvulla. Hänen isänsä Jeremias From puolestaan oli suutari, joka oli avioitunut Pyntän talon tyttären Amanda Salon kanssa. Jeremias From omisti parhaimmillaan toistakymmentä hevosta, joilla ajettiin paperia Jämsänkosken paperitehtaalta Vilppulaan, ja hänellä oli myös valjasliike. Isä kuoli kuitenkin korvikealkoholin käyttöön jo 37-vuotiaana, jonka jälkeen Johannes oli huutolaisena. Johannes From kävi kansakoulun lisäksi jonkin aikaa kansanopistoa, mutta pian tulivat kuvaan mukaan alkoholi sekä pikkurikokset. Lopulta hän ryhtyi isänsä tavoin suutariksi.

Toiminta sisällissodan aikana

Ennen sisällissotaa From otti osaa työväenliikkeen toimintaan, käyden luennoilla ja kursseilla sekä myös Jämsän työväentalon iltamissa. Sodan alettua hän kuitenkin liittyi Jämsän suojeluskuntaan. Fromin oli tarkoitus lähteä helmikuussa 1918 rintamalle, mutta hän sairastui ja jäi sen vuoksi Jämsään toimien sotapoliisina.

Helmi–toukokuun aikana Jalmari Saaren ja Fromin johtama joukkio pidätti Jämsän seudulla kymmeniä työväenliikkeessä mukana olleita henkilöitä. Pidätetyt vietiin Saaren kartanossa toimineeseen tilapäisvankilaan, jossa heitä kuulusteltiin ja kidutettiin. Teloitukset tapahtuivat aluksi kartanon riihen seinää vasten, mutta myöhemmin suurimmaksi osaksi Jämsän kirkon kivisen kellotapulin alakerrassa, jonne humalassa olleet teloittajat öisin veivät vankeja ammuttavaksi. Teloitettavia ei tuomittu minkäänlaisessa oikeusistuimessa vaan teloituksista päättivät Jalmari Saari sekä Jämsän suojeluskunnan esikunta. Teloituksiin vaikuttivat myös henkilökohtaiset kaunat. Niinpä From muun muassa ampui jämsäläismiehen, joka oli syksyllä 1917 järjestysmiehenä ollessaan heittänyt juovuksissa räyhänneen Fromin ulos iltamapaikasta.

Sotapoliisit kävivät Jämsän lisäksi tappamassa ihmisiä muun muassa Tampereella, Seinäjoella ja Kokkolassa, jossa opettaja Kaarlo Isomäki onnistui pakenemaan toukokuussa 1918 teloittajiltaan. Vuonna 1920 Isomäki järjesti Saaren ja Fromin oikeuden eteen teoistaan, mutta piileskellyttä Fromia ei kuitenkaan tavoitettu ja juttu raukesi hänen osaltaan.

Sodan jälkeen

Sodan jälkeen Johannes From lähti syyskuussa 1918 Jämsästä Uudellemaalle. Sammatissa hän oli hevosmiehenä eräällä työmaalla, mutta joutui erotetuksi, kun hänen menneisyytensä paljastui. Myöhemmin From avioitui 8-lapsisen leskirouvan kanssa ja viljeli tämän Kirkkonummella omistamaa tilaa Johan Heisto -nimisenä. Vuonna 1928 hän asui Pohjan pitäjässä, muutti sieltä 1930 Nurmijärvelle ja asusti myöhemmin Karkkilassa, Pusulassa ja viimeksi Lohjalla. From kuoli Lohjalla Johannes Heino -nimisenä huhtikuussa 1964.

Tampereen keskustassa Hämeenpuistossa sijaitsevaa Vapaudenpatsasta nimitetään usein Fromin lempinimen mukaan pilkallisesti Rummin-Jussiksi.

• Jämsän teloitukset 1918

• Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, uudistettu ja laajennettu laitos.Tampere : Ajatus Kirjat, 2007.ISBN 978-951-20748-6-0.

Viitteet