Johan Léman
Quick Facts
Biography
Johan H. Léman (15. joulukuuta 1800 Oulu – 1869 Oulu) oli suomalainen, Oulussa asunut arkkiveisujen kirjoittaja ja kansanrunoilija. Léman käytti myös nimimerkkiä Kalkkimaan poika.
Léman toimi Oulussa palovartijana, raatihuoneen vahtimestarina sekä kaupunginvoutina. Viisitoista hänen runoaan julkaistiin Oulun Wiikko-Sanomissa vuosina 1857–1864. Léman painatti myös itse tekemiään arkkiveisuja.
Vahtimestari Léman oli yksi suomenkielisen kansallisen heräämisen ajan alun innokkaista suomenkielisistä tilapäärunoilijoista. Jo vuonna 1849 Léman kirjoitti SKS:n arkistoissa käsikirjoituksena säilyneeseen runovihkoonsa mukaelman edellisenä vuonna 1848 ylioppilaiden Flooran-päivän juhlassa suureen julkisuuteen tulleesta J. L. Runebergin Maamme-laulusta. Hän painatti suomennoksensa vuonna 1851. Nykyinen Maamme-laulun suomenkielinen versio pohjautuu vajaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin toimitettuun ja painettuun Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäisen osan ensimmäiseen suomenkieliseen laitokseen 1867.
Oululaisen Lémanin paikallisesta musiikkiharrastuksesta todistaa hänen kopioimansa nuottikirja, joka sisältää oman aikansa porvariston suosimaa salonkien tanssimusiikkia vuodelta 1861. Runoilijan perilliset ovat lahjoittaneet käsikirjoituksen Pohjois-Pohjanmaan museolle vuonna 1975. Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys on julkaissut kokoelman musiikkikappaleita äänitemuodossa yhdessä toisen 1800-luvun alkupuoliskolla Oulussa ja Oulunsalossa vaikuttaneen musikantin, Johan Julinin (1799-1846), nuottikirjan kanssa LP:nä 1980, c-kasettina 1981 ja cd-levynä 2009 nimellä Musiikkia Wanhassa Oulussa. Johan Julinin ja Johan Lemanin nuottikirjasta. ,
Puoliso Maria Sippola, poika kultaseppä, runoilija Johan Henrik Léman (3.3.1827-30.12.1867).
Lémanin arkkiveisuja
- Sala-vaimon valitus
- Taikauksesta
- Arkun varkaudesta
- Nykyajan palkollisista
- Puolustus naisten panettelemisesta
- Runo Hypyistä alakansasessa wäessä Suomen pohjaisilla perillä. Ja Poikain juoma laulu. Lautettawasamalla nuotilla, kuin: Suomen-poika pellollansa ajateltut J. Lemannilta. Fahlun 1848 (pdf-tiedostona)
- Kalkkimaan pojan laulu Engelsmannein käytöksistä Oulun läänissä kesällä 1854. Barck 1854
- Uusi sota-laulu, kokoonpannut Johan Léman. Barck, Oulu 1854
- Pohjan suomalainen : muisto runo huvitus saaristoista lähellä Oulun kaupunkia, muinaisista ja nykyisistä ajoista. Bergdahl 1866
Lähteet
- Suomen kirjailijat tietokanta(Arkistoitu linkki)
- Kuopion Lyseon kirjaston arkkiveisuja
- Musiikkia Wanhassa Oulussa
- Virittäjä 1/2008. Katsaukset, pdf-liite: Laitinen, Lea: Maamme - meidän maa. Maamme-laulun versioita ja muunnelmia. Sivut 7-9.
Viitteet
- ↑ http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=5581
- ↑ http://iis.kuopio.fi/kirjasto/Lyseo/Arkkiveisut/p_3404teksti.htm
- ↑ http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2008_84liite.pdf
- ↑ http://www.ouka.fi/ppm/museoyhdistys/Musiikkia_Vanhassa_Oulussa_takatekstit.pdf
- ↑ http://www.ouka.fi/ppm/museoyhdistys/
- ↑ http://www.vilppula.com/people/p000001m.htm#I68292
Aiheesta muualla
- Suomen kirjailijat 1809-1916. s.a. Léman, Johan H. Toim. Maija Hirvonen. SKS:n toimituksia 570. ISBN 951-717-714-3. ISSN 0355-1768. Helsinki 1993.
- Tommila, Päiviö: Oulun Wiikko-Sanomia 1829-1879. Oulun lehdistön alkutaival. ISBN 951-9306-07-2. Kaleva, Oulu 1984.
- Kalajoki, Atte: Oulun kaupunginvouti Johan Léman - runoniekka ja Maamme-laulun suomentaja. Kaleva 7.10.1983.
- Kalajoki, Atte (Panu): Johan Lémania käsittelevä artikkeli. Oulu-lehti 27.7.1991
- Kalajoki, Atte: Maamme-laululla mielenkiintoinen historia. Kaleva 31.8.1998.