Quick Facts
LeoBiography
Ismo Vehkakoski (s. 30. heinäkuuta 1946 Heinolan maalaiskunta) on suomalainen näyttelijä. Hän näytteli muun muassa Helsingin Kaupunginteatterissa 1970-luvulla ja tulkitsi Vilho Koskelan roolin elokuvassa Akseli ja Elina vuonna 1970.
Ura
Ismo Vehkakoski syntyi Voitto ja Maili Vehkakosken perheeseen. Hän suoritti opintoja konepiirustuskoulussa. Vehkakosken ensimmäinen näyttelijänkiinnitys oli Rauman Kaupunginteatteriin 1970–1971, sitä seurasi kiinnitys Radioteatteriin 1971–1973. Vuonna 1973 hänet kiinnitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin.
Vehkakoski näytteli Helsingin Kaupunginteatterissa muun muassa näytelmissä Kunnon tyttö, Kylmä rauta viilentää ja Nuoren Wertherin uudet kärsimykset. Vuonna 1976 Vehkakoski näytteli Lahden Kaupunginteatterissa Minna Canthin näytelmässä Kovan onnen lapsia, ja sai suorituksestaan Iivari-patsaan.
Vehkakoski näytteli muutamissa teatterielokuvissa 1970-luvulla. Hänellä oli Vilho Koskelan rooli Edvin Laineen historiallisessa draamaelokuvassa Akseli ja Elina (1970) ja sivurooli Seppo Huunosen komediassa Lampaansyöjät (1972). Lisäksi Vehkakoski työskenteli selostajana ja kertojana mainostuotannoissa ja lyhytelokuvissa 1970- ja 1980-luvuilla. Hän selosti muun muassa dokumenttielokuvassa Kaale Apo bolibosko drom (1984).
Lähteet
- Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät - Yhteisö- ja henkilöhakemisto.Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.
Viitteet
- ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 519
- ↑ HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN ESITYSTEN TIETOJA VUODESTA 1965 ALKAEN.Viitattu 23.12.2021.
- ↑ Iivari-patsaan saajat 1970-luvulla Lahdenkaupunginteatteri.fi. Lahden Kaupunginteatteri.Viitattu 23.12.2021.
- ↑ Ismo Vehkakoski Elonetissä.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt | |
|---|---|
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
