Ilja Kotikallio

Ilja Kotikallio (alk. Sinda, 1894 Suistamo – 1961 Lapua) oli Laatokan Karjalasta kotoisin ollut pelimanni ja tarinankertoja, joka tunnetaan erityisesti harmonikansoittajana.

Suistamon pitäjän Ihatsun kylässä syntyneen Kotikallion instrumentti oli venäläistyylinen yksirivinen haitarimalli, josta Suistamon seudulla käytettiin nimitystä ”karmuuli” tai ”karmuuni”. Lisäksi hän soitti myös huuliharppua. Jatkosodan jälkeen Kotikallio perheineen päätyi evakoksi Lapualle, jossa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkijat myöhemmin tallensivat hänen kertomuksiaan 25 tunnin pituisille ääninauhoille. Vuonna 1958 Kotikallion tapaan Suistamosta kotoisin ollut Iivo Pehkoranta äänitti hänen soittoaan yli tunnin verran. Nauha löydettiin vuonna 2012 ja kolme vuotta myöhemmin Kansanmusiikki-instituutti julkaisi siitä koostetun CD-levyn. Harmonikan- ja huuliharpunsoiton lisäksi albumilla kuullaan Kotikallion laulua sekä hänen kertomia tarinoitaan.

Kotikallion soittoa vaikeutti työtapaturma, jonka vuoksi hänen oikeassa kädessään ei ollut kuin kaksi kokonaista sormea. Kotikallio esitti muun muassa karjalaista tanssimusiikkia, kuten ripaskaa, ristikontraa ja maanitusta. Hänen soitossaan on myös vaikutteita ruotsalaisesta pelimannimusiikista, joka saapui Suistamoon 1920-luvulla Suojärven radan valmistumisen myötä. Kotikalliosta puolestaan on ottanut vaikutteita karjalaista kansanmusiikkia ja -tanssia yhdistävä duo Puhti, jonka toinen jäsen Anne-Mari Kivimäki on myös tekemässä väitöskirjaa hänen elämästään. Kotikallio ei milloinkaan kotiutunut uudelle asuinseudulleen Etelä-Pohjanmaalle, vaan teki lopulta itsemurhan 67-vuotiaana.

• Karmuuni lauloi (2015)