Hugo Ilmari Kautto

Hugo Ilmari Heikinpoika Kautto (19. joulukuuta 1885 Laukaa – 19. huhtikuuta 1918 Lahti) oli jalkinetyöntekijä, toisten tietojen mukaan suutari sekä toimi Lahden kaupungin pormestarina vallan 28. tammikuuta 1918 kaapanneen kansanvaltuuskunnan edustajana. Hänen kanssaan Lahden kaupunkia johti niin ikään kansanvaltuuskunnan edustajana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja seppä J. E. Lintonen. Sotilasasioista vastasi Lahden rykmentti.

Mommilan veriteot ja suurlakko nostattavat valmiutta

Vallankaappaukseen johtanut kehitys oli alkanut Lahdessa sosiaalidemokraattien tiistaina 13. marraskuuta 1917 julistaman suurlakon jälkeen. Jo tätä ennen Hausjärven Oitin Mommilassa tapahtuneen Alfred Kordelinin murhan jälkeen Lahden kaupunki palkkasi kahdeksan palomiestä lisää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi. Myös VPK oli hälytysvalmiudessa. Keskiviikkona 14. marraskuuta kun tieto suurlakosta tuli Lahteen niin työväenliike jakautui kahtia.

Suurlakkokomitea tilaa venäläisiä ja kotkalaisia apujoukkoja

Lakkoa kannattavat valitsivat 25-henkisen lakkokomitean ja ryhtyivät lakkoon torstaina 15.11.1917. Torstaina Loviisankatu 8:n juhlasalissa järjestettiin myös lakkoa vastustava kokous, minkä päätöslauselman pormestari Otto Lyytikäinen vei tiedoksi Johan Henrik Vitalin kanssa suurlakkokomitealle. Myös kaupungin puhelinkeskuksen valtaamista ja sulkemista paheksuttiin. Perjantaina 16.11. liikkeet ja koulut toimivat ja lakkoa vastustava kokous kokoontui uudelleen ilmoittaen suurlakkokomitealle, että eduskunnassa on saavutettu yksimielisyys elintarvikekysymystä lukuun ottamatta ja että liikkeiden sulkemiseen pyrkivät lakkovahdit on poistettava sekä asetettava yövartio. Tähän suurlakkokomitea ei suostunut, vaan hankki apua Kotkasta. Lauantaina 17.11. Ali Aaltonen toi 200–250 miestä vahvan venäläisin sotilaskiväärein aseistautuneen joukon, mikä majoittui Säde I:n huoneistoon. Kotitarkastuksia ja kiinni ottamisia suoritettiin ja osa vientiin entisen miliisipäällikkö J. Rissasen johtaman Lahden vallankumouksellisen neuvoston eteen. Joukko kuitenkin palasi vielä saman päivän iltana Kotkaan. Lakkokomitea oli tilannut avukseen lisäksi myös venäläisiä sotilaita, mitkä se oli majoittanut Hotelli Lahteen. Lakkoa vastustanut kansalaiskokous kokoontui tiistaina 20.11., mikä päivänä lakko päättyi ja venäläiset sotilaat menivät Loviisaan. Jotkut venäläiset upseerit olivat yrittäneet saada kiinni otettuja kaupunkilaisia vapaiksi lakkokomitealta. Lakkoa vastustanut kansalaiskokous päätti pyytää apua prokuraattorilta ja porvarilliset puolueet liittyivät yhteen todeten, ettei yleisen järjestyksen pito enää onnistu.

Lisää aseita Venäjältä ja kuvernöörin sovitteluyritykset

Eino Rahja lähettää Pietarista lisää aseita, mistä Lahden punakaarti saa noin 150 kivääriä 26.11.1917 . Tämän lisäksi aseita saadaan Hennalan varuskunnan venäläisiltä sotilailta. 7.12. Lahteen saapuu Hämeen läänin virkaa tekevä kuvernööri K. A. Saarinen sovittelemaan perustetussa sovintolautakunnassa, mikä ehdottaa yleistä aseistariisuntaa. Se ei toteudu.

Sotilasyhteistyö lujittuu

Punakaartit ryhtyvät yhä itsenäisempään toimintaan ja Lahden punakaarti käy 80 hengen voimalla Kaukaan tehtaalla ja Iitissä Kurrin kartanossa takavarikoimassa aseita loppiaisena 1918. Lisäksi takavarikoidaan poliisikoululle lähetettäviä hevosia. Lahden punakaartin esikunta pitää tupaantuliaiset Hennalan varuskunnan sotamiesneuvostolle upseerikerholla 13.1.1918.

Punakaarteille annetaan valmiuskäsky 24.1.1918 ja seuraavana päivänä Suomen senaatille alistetaan suojeluskunnat. Sosiaalidemokraattien toimeenpaneva komitea antaa käskyn liikekannallepanosta lauantaiksi 26.1. kello 12. Hennalassa punakaartin, ammattiosastojen ja puolutussyhdistysten päätös pannaan toimeen 28.1.1918 valtaamalla kaupungintalo, rautatieasema ja puhelinkeskus. Suojeluskunta suunnittelee valtaavansa Hennalan kasarmin, mutta toteaa itsensä liian heikoksi ja vetäytyy Sysmään. Kautosta tulee Lahden "punainen" pormestari.

Suomen sotasurmat 1914–1922 tutkimusten ja arkistojen mukaan Kautto murhattiin 19.1.1918 arkistotietojen perusteella. Saksalaiset aloittivat samana päivänä Lahden valtaamisen Pennalasta käsin Renkomäen kautta.

Ennen Kauton lyhyeksi jäänyttä kautta ja hänen jälkeensä Lahden pormestarina toimi Otto Lyytikäinen.

• Tiedot henkilöstä: Kautto, Hugo Ilmari Suomen Sotasurmat 1914−1922. Viitattu 18.7.2015.

Viitteet