Henrik Johan Carlborg

Henrik Johan Carlborg, aik. Röring (15. tammikuuta 1694 Kokkola – 16. elokuuta 1766 Närpiö) oli suomalainen kirkkoherra ja valtiopäivämies.

Carlborgin vanhemmat olivat kokkolalainen kauppias Johan Håkansson Röring ja Anna Johansdotter Borg. Hän kävi Kokkolan pedagogiota ja Vaasan triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1713. Uppsalan yliopistossa opiskellut Carlborg valmistui filosofian maisteriksi 1719 ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1730.

Carlborg oli Vaasan triviaalikoulun konrehtorina vuodesta 1721 ja Närpiön kirkkoherrana vuodesta 1730. Hän sai rovastin arvon 1743. Carlborg osallistui vuonna 1742 Vaasan maakuntakokoukseen ja hän oli edustajana vuosien 1746–1747 valtiopäivillä. Carlborg edusti myssypuoluetta ja hän kannatti rauhanomaisia suhteita Venäjän suuntaan ettei Suomi enää joutuisi sodan jalkoihin kuten isovihan ja Hattujen sodan aikana tapahtui.

Carlborg mainitaan vuonna 1764 Närpiöön valmistuneen Ivarsin kaksikerroksisen pohjalaistalon rakennuttajana. Talo toimi 1800-luvulla majatalona ja vuonna 1819 Venäjän keisari Aleksanteri I levähti talossa Suomen-vierailunsa aikana. Ivarsin talo on nykyisin Seurasaaren ulkomuseossa.

Carlborg oli naimisissa 1720–1765 Elisabet Häggmanin (k. 1765) kanssa. Hänen poikiaan olivat sihteeri Johan Henrik Carlborg (1724–1762) ja Pohjan kirkkoherra Jakob Carlborg (1733–1773). Carlborgin tyttären Kristina Beata Carlborgin poika oli säveltäjä Erik Tulindberg ja toisen tyttären Margareta Carlborgin poika oli tutkimusmatkailija Henrik Jakob Wikar.

• Henrik Johan Carlborgin elämäkerta Kansallisbiografiassa
• Heikki Impiwaara ; Eräs nimensekaannus, esitys Turun Historiallisen Yhdistyksen kokouksessa 16.10.1934. Genos 15(1944), s. 115-116