Helvi Hyvärinen

Helvi Maria Hyvärinen (26. syyskuuta 1906 Kajaani – 19. tammikuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä, piirtäjä jarunoilija. Hän debytoi Helsingissä vuonna 1937.

Hyvärinen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1934–1938. Helsingin yliopistossa hän suoritti saksan, kirjallisuuden ja taidehistorian opintoja. Opinnot keskeytyivät struuman vuoksi, mutta hänelle tehty leikkaus onnistui. Hän opiskelikin sitten Ateneumissa kuvanveistäjäksi kuvanveistoluokalla. Hyvärinen oli yksi Suomen harvoista naiskuvanveistäjistä 1940-luvulla.

Helvi Hyvärinen osallistui ryhmänäyttelyihin Imatralla, Tampereella, Lohjalla, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Lisäksi hän osallistui Nuorten näyttelyyn ja lukuisiin Suomen Taiteilijain sekä Suomen Kuvanveistäjäliiton näyttelyihin. Hyvärinen piti monia yksityisnäyttelyitä Helsingissä, Tukholmassa ja Kajaanissa. Ulkomailla hän osallistui näyttelyihin Saksassa, Moskovassa, Leningradissa, Budapestissä,Oslossa, Bergenissä ja Rostockissa.

Helvi Hyvärisen töitä on nähtävillä muun muassa Ateneumin taidemuseossa, Kajaanin taidemuseossa, Hämeenlinnan taidemuseossa, Imatran taidemuseossa ja Rovaniemen taidemuseossa.

Hyvärinen on tehnyt graniittisen sankarimuistomerkin Soinin pitäjään, graniittiveistoksen Ilves ja pentu Espoon Asuntosäätiö Tapiolalle, Pohjolan osuuskunnan ansiomitalin Lentävät Kurjet Helsingin yliopistolle, graniittisen Ilvesemon Lapinlahden kansakoululle Helsinkiin, pronssisen äänestyskilpailun palkinnon, Taisteleva kukko, Kainuuseen, graniittiset sankaripatsaat Soiniin sekä pronssisen Vaadin ja vasa -teoksen Postipankkiin Rovaniemelle. Nykyään veistos Ilves ja pentu on Espoon kaupungin omistuksessa.

Helvi Hyvärinen tunnetaan Högforsin tehtaalle suunnittelemista valurautaisista eläinaiheisista tauluista ’Poroemo ja vasa’, ’Hanhet’ ja ’Kurjet’. Hän suunnitteli myös 'Saukko ja kala' tuhkakupin. Aiheena ilves toistuu usein taiteilijan töissä. Hyvärinen tarkkailikin usein eläimiä Kainuun kesämökillään ja Helsingissä Korkeasaaressa. Häntä voidaan pitää suomalaisen eläinkuvauksen uudistajana.Helvi Hyvärisen taiteessa on havaittavissa 1960-luvun puolivälistä alkaen enemmän pelkistettyjä muotoja ja abstraktioita aikaisemman realistisen ilmaisun sijaan. Vaikka Hyvärisen muotokieli on vapaata, on hänen veistoksensa tunnistettavissa. Helvi Hyvärinen on suunnitellut yhteispohjalaisen osakunnan pöytämitalin Natio Ostrobotniensis.

• Kuvataiteilijamatrikkeli, Helvi Hyvärinen
• Karkkilan ruukkimuseo Senkka ja kaupunginkirjasto, Helvi Hyvärisen ”Poroemo ja vasa”
• EMMA - Espoon modernin taiteen museo , Ilves ja pentu / Helvi Hyvärinen, 1962
• Kainuun Museo, Helvi Hyvärinen
• Museovirasto, mitali
• Suomen taiteiljaseura: Kuvataiteilijat 1986, toim. Mauri Faven, Erkki Hirvelä, Jorma Hautala, Reino Laitasalo, Antti Lampisuo, Pirkko Nukari, Maria-Liisa Saastamoinen ja Päivi Lampinen, ISBN 951-95546-3-7; sivu 122-123

• Kansallisgalleria, Helvi Hyvärinen
• Kirjav@ – Kansallisgallerian kirjaston kokoelmatietokanta, Helvi Hyvärinen
• Sininen torni, teksti ja kuvitus: Hanna Immonen, 2006, ISBN 952-9554-39-7
• Konttinen, Riitta: Finnish women artists, Helsinki: Ministry for Foreign Affairs, 1996, ISSN: 1238-173X
• Silkkiuikusta pronssilinnuksi, Anto Leikola - Hannele Savelainen, ISBN 951-0-24655-7
• Suomalaista kuvanveistotaidetta, toimi. Oula Pakkala ym. Suomen kuvanveistäjäliitto, 1974
• Suomen taide 1968
• Suomen taide: vuosikirja 1956–1957
• Ilves ja pentu
• HS 50 vuotta sitten 8.9.1965, Taidenäyttelyt alkavat
• Suomalaisen kuvataiteen bibliografia, Helvi Hyvärinen
• Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:n jäsenlehti n:o 14, Joulukuu 2005, sivuilla 16-17