Gustaf Törnudd

Gustaf Konstantin (Constantin) Törnudd (18. maaliskuuta 1832 Toholampi – 7. helmikuuta 1894 Tainionkoski) oli suomalainen teollisuusmies, joka vaikutti rautatie-, konepaja- ja polttoaineen jalostuksen aloilla.

Törnuddin vanhemmat olivat kappalainen Anders Gustaf Törnudd, Anders Törnuddin poika, jaCatharina Albertina Birling. Valmistuttuaan ylioppilaaksi 1852 Törnudd harjoitteli useissa eri konepajoissa Suomessa ja Venäjällä sekä vuodesta 1853 Englannissa, jossa hän suoritti 1857 menestyksekkäästiteknillisen opiston kurssin. Kun Helsinki-Hämeenlinna-rataa ryhdyttiin valmistamaan, hän sai tehtäväksi valvoa Englannissa tapahtuneen rautatiesiltojen, kiskojen ja vetureiden valmistuksen. Suomeen 1860 palattuaan Törnudd valvoi rautatien korjauspajan rakentamisen. Radan valmistuttua hän toimi 1863-1865 Venäjällä ratainsinöörinä ja konepajan rakennuttajana ja johti 1866-1881 Viipurissa suurta konepajaa.Hän oli myös Viipurin edustaja valtiopäivillä 1877 edustajana ja kuului vuodesta 1880 rautatiekomiteaan. 1882-1887 Törnudd työskenteli Bakussa Nobel-veljesten nafta- ja petrolilaitosten hallinnollisena johtajana, mutta palasi sitten Suomeen heikentyneen terveytensä takia. Tainionkoskella asuessaan hän suunnitteli kosken vesivoiman käyttöä teollisuuden tarpeisiin.

Törnuddin puoliso vuodesta 1862 oli Fanny Serenius (k. 1875). Kirjallisuuden tutkija, pankinjohtaja Alvar Törnudd ja liikemies, lähetystövirkailija, kirjailija Sigurd Törnudd olivat heidän lapsiaan.

• Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 (Viitattu 10.3.2013)
• Gustaf Törnudd: I oljans och vindarnas land, kirjeitä Bakusta 1882-1886. (Julkaistiin 1956, viitattu 10.3.2013)