Grigorii Vvedenskii

Grigorii «Riigo» Jefimovič Vvedenskii (20. syvyskuudu 1782 – 23. talvikuudu 1865) oli karjalaine pappi. Händy pietäh karjalan kirjukielen perustajannu, sendäh gu häi kiändi Biblien Matvein jevangelin karjalakse vuvvennu 1820.

Grigorii Vvedenskoin tuatto oli karjalaine pappi Tveris Kozlovan hierus, muamo – Tresnan volostin Prudovan hieruspäi, sežo karjalaine. Hänel oli ven’alaine akku Matr’ona Mihailouna Gubokoin hieruspäi. Roittih heile šeiččei poigua da nelli tytärdy.

Vvedenskoi opastui Tverin seminuaras, kuduan loppi v. 1808. Häi ruadoi opastajannu ezmäi vuvven Ostaškovan Niilan manasteris, sit Duhounois učiliščas, kudai oli Kruasnoin Holman kaikis suurin škola da valmisti opastujii Tverin seminuarah. Pandih händy papikse 7. sulakuudu v. 1813, da sinä vuon häi tuli Kozlovale ruadamah papinnu omassah tuatos tuači. Karjalazet rahvas kučuttih händy Riigo-pappi. Heijän rovus kai miehet oldih papinnu, dai roittihgi pappiloikse sežo hänen kolme poigua.

Matvein jevangeli

1800-vuozisuan allus, konzu Ven’an Sinodan piämiehenny oli A. W. Galicyn, uskondollistu literatuurua kiännettih äijien Ven’an rahvahien kielile, ezimerkikse marikse, mordvakse, udmurtakse, komikse. Ruaduo tavan mugah ruattih rahvahan keskes eläjät papit da opastajat. Karjalan kielele Matvein jevangelin ezmäi kiändi latinan kielespäi Novotoržokin seminuaran opastai Matvei Zolotinskii. Häi työndi kiännöksen Sinodale 15. kevätkuudu v. 1817. Sinoda kyzyi Kozloval eläjiä pappii Grigorii Vvedenskoidu arvostella kiännös. Vvedenskii ei suvainnuh kiännösty, a rešši iče kiändiä sen uvvessah ven’an kielespäi. Jälgimäi Zolotinskii da Vvedenskii kahtei luajittih kiännöksen valmehekse. Vuvvennu 1819 Vvedenskii sai Sinodaspäi 200 rubl’ua. Konzu kiännös rodih valmehekse, sai häi vie i skufjan i barhatoin kamilafkan. Kirillical kirjutettu Matvein jevangelin kiännös «Герранъ мия̈нъ Шюндю-руохтынанъ святой ювангели Матвѣйста, карьялан кїелѣлля» nägi ilmua Piiteris 1820 vuvvennu.

Vvedenskoin Matvein jevangelin kiännös kiinitti sežo kielitiedoilijoin mielii. Vuvvennu 1864 estounielaine F. J. Wiedemann piästi kiännöksen uvvessah ilmah latinalazel kirjaimikol Londonas. Suomelastu kielitiedoilijua August Ahlqvistua myö Wiedemannan latinalazes tekstas oli äijän pahua, da häi luadi oman versien sanastonke da kielitiijollizien huomaičuksienke, kudai viidi Helsingis 1865 vuvvennu «Suomi»-kniigas. Vuvvennu 1990 Ahlqvistan versii piästettih uvvessah ilmah «Carelia»-lehten noumerois 11–12/90.

Markan jevangeli

Vvedenskii kiändi Zolotinskoinke karjalakse sežo Markan jevangelin, vaigu Sinodu nikonzu ei piästänyh sidä ilmah. Vuvvennu 1959 karjalaine kielitiedoilii Grigorii Makarov löydi kiännöksen käzikirjutuksen Leningradan arhiivaspäi. Jevangelin kiännöš nägi ilmua vaste vuvvennu 1971 «Прибалтийско-Финское языкознание» -lehtes.

Vvedenskoidu pietäh karjalan kirjakielen perustajannu. Suomelaine etnolougu da arheolougu Theodor Schwindt kirjutti vuvvennu 1883, gu tiedomiehien tiijot karjalazien kieleh näh Tverin alovehel perustutah juuri Vvedenskoin Matvein jovangelin kiännökseh. 1800-luvul elänytty suomelastu tiedomiesty da kirjuttajua Carl Axel Gottlundua myö Matvein jevangelin karjalaine kiännös oli parembi suomelastu, kudaman uuzi versii oli jullattu v. 1819. Suomelaine kielitiedoilii Eino Leskinen mainiččou Vvedenskoidu erähänny kaikkii suurimis karjalažuon merkimiehis.

• Gromova, L’udmila 2002. Aiga lugie i paissa karielakši. Izdatel’stvo «ČuDo», g. Tver’.
• Leskinen, Eino 1939. Tietoja v. 1820 Tverin-karjalan murteella ilmestyneen Matteuksen evankeliumin kääntäjästä. Virittäjä n:o 3, 1939.
• Pahomov, Niko [Miikul] 1990. Matveista Svätoi Jovangeli. Carelia 11/90.

1. ↑ Gromova 2002; Pahomov 1990
2. ↑ Leskinen 1939: 402–3
3. ↑ Gromova 2002: 127
4. ↑ Pahomov 1990
5. ↑ Leskinen 1939: 402; Gromova 2002: 126
6. ↑ Leskinen 1939: 402; Pahomov 1990
7. ↑ Gromova 2002: 128
8. ↑ Leskinen 1939: 402, 403
9. ↑ Leskinen 1939: 404