Filemon Tiderman

Johan Filemon Krysostomus Tiderman (27. tammikuuta 1883 Östra Skrukeby – 14. toukokuuta 1967 Turku) oli Ruotsissa syntynyt suomalainen sosialidemokraatti, toimittaja ja sortokausien aktivisti. Hän työskenteli myös pankkivirkailijana sekä myöhemmin Helsingin pörssin apulaisjohtajana vuosina 1918–1957.

Ruotsin Itä-Götanmaalla syntynyt Tiderman muutti Suomeen kymmenvuotiaana ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1900. Hän työskenteli sen jälkeen virkailijana Uudenmaan Osakepankissa vuoteen 1905 saakka, sekä Framtid-aikakauslehden päätoimittajana 1905–1906. Lisäksi Tiderman toimi muun muassa Finlands Svenska Arbetarförbundin hallituksen puheenjohtajana ja Arbetaren-lehden toisena päätoimittajana. Sortokausina Tiderman oli mukana aktiivisen vastustuspuolueen toiminnassa, muun muassa avustaen Viaporin kapinan aikana sen johtajiin kuulunutta kapteeni Sergei Tsionia.

Suomalaisen työväenliikkeen toimintaan Tiderman tuli mukaan syksyllä 1902, kun Helsingin ruotsalaisen työväenyhdityksen yhteyteen perustettiin nuoriso-osasto. Ruotsinkielisen sivityneistön ja työväenliikkeen välinen yhteistoiminta katkesi jo kuitenkin vuotta myöhemmin, kun Suomen Työväenpuolue omaksui sosialidemokraattisen linjan. Tämän jälkeen työväenliikeeseen jäi Tidermanin lisäksi vain muutama ruotsinkielinen ylioppilas, kuten K. E. Primus-Nyman ja K. H. Wiik. Keväällä 1906 hän kirjoitti Arbetaren-lehteen artikkelin, jossa hän ehdotti ruotsinkielisen sosialidemokraattisen puolueen perustamista. Tidermanin mukaan "ahdamielinen nationalismi" ja väkivaltainen vallankumouksellisuus olivat saaneet jalansijaa suomalaisten sosialidemokraattien keskuudessa. Puoluetta ei kuitenkaan koskaan perustettu.

Lokakuussa 1907 Tiderman pidätettiin Pietarissa yhdessä kolmen muun aktivistin Johannes Gummeruksen, Aino Malmbergin ja Wolter Stenbäckin kanssa ja karkotettiin Siperian Berjozovoon. Hän onnistui kuitenkin pakenemaan Tobolskista ja oli sen jälkeen maanpaossa vuoteen 1913 saakka. Vuosina 1910–1913 Tiderman asui Saksassa, opiskellen Jenan ja Münchenin yliopistoissa. Suomeen palattuaan hän toimi pitkään myös Kulosaaren huvilakaupungin eli Brändö Villastadin hallituksen puheenjohtajana.