Ferdinand Friedrich Zeidler

Ala-Saksin Hildesheimissa lakimiehen perheeseen syntynyt Zeidler opiskeli vuodesta 1851 lähtien Göttingenin yliopistossa matematiikkaa Württembergin kuningas Kaarle I:n venäläissukuisen puolison suuriruhtinatar Olga Nikolajevna Romanovan myöntämän stipendin turvin. Suuriruhtinatar rahoitti opiskelijoita, jotta he myöhemmin toimisivat opettajina Venäjälla, parantaen näin maan koulutuksen tasoa. Valmistumisensa jälkeen Zeidler aloitti vuonna 1856 Viipurissa saksankielisen Behmin sisäoppilaitoksen matematiikan opettajana.

Koulun perustaja ja johtaja Karl Gottlieb Behm kuoli vuotta myöhemmin vain 33-vuotiaana, jonka jälkeen johtajaksi tuli ensin Ernst Ziemssen, kunnes Zeidler valittiin tehtävään kesällä 1860. Hän toimi koulun johtajana sen lakkauttamiseen vuoteen 1881 saakka. Behmin koulu tunnettiin yhtenä maineikkaimmista Venäjän keisarikunnan alueella toimineista sisäoppilaitoksista, jonne Suomen ja Venäjän lisäksi saavuttiin opiskelemaan myös Baltiasta. Papulan kaupunginosassa sijainnutta koulua kutsuttiin toisinaan myös Zeidlerin mukaan nimettynä.

Viipurista Zeidler muutti perheineen aluksi Tartoon, jossa hän työskenteli vuoden ajan matematiikanopettajana. Vuosina 1882–1884 Zeidlerilla oli oma yksityiskoulu nykyisten Viron ja Latvian rajalla sijaitsevassa Valgan kaupungissa, jossa hän kuoli vuonna 1887. Viimeisinä vuosiaan Zeidler myös väitteli tohtoriksi.

Vuonna 1860 Zeidler avioitui viipurinsaksalaisen Bertha Kempen (1840–1925) kanssa. Perheeseen syntyi myöhemmin kahdeksan lasta vuosina 1861–1876. Viipurissa syntyneinä he kaikki saivat myös Suomen kansalaisuuden. Ajan tavan mukaan lapset eivät kuitenkaan opiskelleet isänsä johtamassa koulussa, vaan kävivät muun muassa Pietarissa toiminutta Karl Johann Mayn koulua. Mayn puoliso oli Bertha Kempen sisar Agnes Kempen, joka oli myös yksi koulun opettajista.

Ferdinand ja Bertha Zeidlerin lapsista tunnettuja ovat Pietarin yliopistossa vaikuttanut lääketieteen professori Herman Zeidler (1861–1940) sekä taidemaalari ja muotoilija Klara Zeidler (1870–1951). Pariskunnan muista lapsista Gustav (1874–1959) toimi lääkärinä Pietarissa, Viipurissa ja Helsingissä, Ludwig (1863–1916) oli diplomaatti ja Rudolf (1872–1966) viimeiset vuotensa Suomessa asunut vuori-insinööri.

Vuonna 1859 Zeidler toi kotoaan Pohjois-Saksasta Behmin koulun puutarhaan ruusulajikkeen, jota nykyään kutsutaan Viipurin Papulan kaupunginosan mukaan nimellä Papulanruusu. Se on yleinen erityisesti Suomen vanhoissa kartanopuutarhoissa.