Ernst Lampén

Ernst Adolf Lampén (vuodesta 1936 Lampén-Iso-Keisari), 7. tammikuuta 1865 Rantasalmi – 2. huhtikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen opettaja, matkakirjailija ja toimittaja.

Lampénin vanhemmat olivat Rantasalmen kirkkoherra, teologian tohtori Johan Kristian Lampén ja Selma Adolfina Ottelin.Perheessä oli yhdeksän lasta, joista Ernst oli viides. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta 1883 ja opiskeli suomen ja ruotsin kieltä Helsingin yliopistossa, valmistuen filosofian kandidaatiksi 1889.Lampén toimi valmistumisensa jälkeen suomen ja ruotsin kielen lehtorina Helsingin suomalaisessa lyseossa 1891–1934, mutta hän oli myös laulunopettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa 1887–1901.

Opettajantyönsä ohella Lampén oli toimittajana Matkailulehti-Turisttidskrift-lehdessä 1912–1921 ja Savon seuran äänenkannattajassa Savotar-lehdessä 1923–1926, samoin kuin Lipeäkala-lehden päätoimittajana 1926–1932 ja 1934. Suuri osa hänen kirjoittamistaan lehtiartikkeleista ja kirjoista liittyi juuri matkustamiseen. Hän halusi kirjoituksillaan saada suomalaiset tutustumaan omaan maahansa. Lampénilla oli käytössään rautateiden ilmaislippu, ja hän matkusti ahkerasti ympäri Suomea ja kirjoitti näkemästään ja kokemastaan. Ulkomailla Lampén kävi muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Unkarissa. Toinen Lampénin kirjallisen tuotannon pääteemoista matkailun ohella oli Savo ja savolaisuus. Lampén oli Suomen Matkailijayhdistyksen kunniajäsen.

Lampénin tuttavapiiriin kuului monia taiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Joel Lehtonen, L. Onerva ja Ilmari Kianto. 1930-luvulla juuri Lampén antoi Ilmari Kiannolle lempinimen Iki-Kianto.

Lampén oli innokas musiikin harrastaja. Hän kuului opiskeluaikanaan Ylioppilaskunnan Laulajiin ja toimi myöhemmin laulunopettajana ja kuoromiehenä. Lampén oli myös vapaa-ajattelija: hän kuului Vapaa-ajattelijain liittoon ja oli mukana perustamassa ympäri Suomea siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä uskonnonvapauslain tultua voimaan 1922.

Lampén oli naimisissa Lyydia Dagmar Sieväsen kanssa 1925–1926. Heille syntyi Erkki-niminen poika, minkä lisäksi Lampénilla oli myös ottolapsi Impi Maria Tiihonen. Lampén kuoli sydänkohtaukseen keväällä 1938, ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Lampén julkaisi romaaneja, novelleja ja tietokirjoja, joista useat käännettiin myös ruotsiksi.:

• Lyseon viiden alimman luokan päättyvien kurssien tarkoituksesta ja suunnitelmasta, 1896
• Raamatun opetuksesta koulussamme, 1906
• Raamatun opetuksesta kouluissamme. Nuoren Suomen kirjasia 1. Eripainos: Nuori Suomi, 16–18, 1906. - 2. painos 1906.Helsinki: Nuori Suomi, 1906.
• Suomea ristiin rastiin, Otava 1917
• Suomea maitse ja meritse, Otava 1918
• Taivaallisia tarinoita, Otava 1918
• Meiltä ja muualta, Otava 1919
• Jäämeren hengessä, Gummerus 1921
• Pikakuvia Raja-Karjalasta, Otava 1922
• Gloria. Kokoelma kansojen pyhiä kertomuksia, Otava 1923
• Kuka on pakana, 1923
• Ilmari Kianto ja hänen teoksensa, 1924
• Terve, Lukianos! Otava 1924
• Värmlannin matka. Suomalaisuutta vainuamassa Värmlannin metsissä, Otava 1925
• Kielipakinoita, Otava 1926
• Savolaisia sutkauksia ja letkauksia, Savon seura 1929 (A. Hämäläisen eli Juudas Puustisen kanssa)
• Pappilan lapset kertovat Rantasalmen muistojaan vuosilta 1863–1917, Ernst Lampén ym., Otava 1929
• Sillien kimpussa Islannin vesillä. Elfvingin kalastuslaivueessa, Otava 1931
• Lieviä letkauksia, pakinoita, Otava 1932
• Suomea samoilemassa. Valikoima matkailupakinoita ja kulttuurikuvia, Otava 1934
• Savo ja savolaiset, Otava 1935
• Maailman kylillä ihmisiä tapaamassa, Otava 1936

• Suomen kirjailijat tietokanta
• Rantasalmen kirjaston sivut Ernst Lampén Iso-Keisarista
• Auvo Kostiainen: Lampén, Ernst (1865 - 1938) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).4.5.2001. Helsinki:Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet

• Vapaasti ladattavia Ernst Lampénin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä