Quick Facts
SagittariusBiography
Einari Rauhamäki (aik. Lindberg; 27. marraskuuta 1883 Porvoon pitäjä – 1974 Siperia, Neuvostoliitto) oli suomalainen pastori ja ainoa Suomen sisällissodassa punaisten puolelle asettunut evankelis-luterilaisen kirkon pappi.
Rauhamäen vanhemmat olivat työmies August Lindberg ja Maria Cavén. Hän pääsi ylioppilaaksi 1904 Porvoon yhteiskoulusta ja hän suoritti Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon 1913 sekä valmistui filosofian kandidaatiksi 1916 ja maisteriksi 1917. Rauhamäki vihittiin papiksi 1914.
Rauhamäki tuli 1917 kirkkoherran apulaiseksi Ruotsinpyhtäälle. Marraskuun 1917 suurlakon aikana hän salli Internationaalin ja Työväen marssin esittämisen kirkossa ja Suomen sisällissodan aikana hän asettui avoimesti punaisten puolelle osallistuen myös punaisten hallintoon. Rauhamäki jatkoi kuitenkin papin virassa aina siihen saakka kunnes maihinnousset saksalaiset joukot miehittivät Ruotsinpyhtään 8. huhtikuuta 1918. Sodan loppuvaiheissa Rauhamäki oli mukana Kouvolassa punakaartin komppaniassa, jonka oli tarkoitus lähteä taistelemaan saksalaisia vastaan. Rauhamäki onnistui sodan loputtua välttämään vangitsemisen ja hän siirtyi Helsinkiin jossa hän piileskeli maan alla. Porvoon tuomiokapituli erotti myös Rauhamäen papinvirastaan.
Arvo Tuominen kertoo kirjassaan Sirpin ja vasaran tie kuinka hän keväällä 1920 avusti Rauhamäkeä pakenemaan Helsingistä Vaasan kautta Ruotsiin. Ruotsista Rauhamäki siirtyi lopulta Venäjälle jossa hän toimi rehtorina ja opettajana eräässä koulussa Petroskoissa. Hänet erotettiin Tuomisen mukaan näistä tehtävistä pikkuporvarillisten tendenssiensä takia ja hän asui sitten Inkerissä toimien kielenkääntäjänä.
Vuosien 1936–1937 aikana tapahtuneiden inkeriläisten pakkosiirtojen aikana Rauhamäkikin joutui Siperiaan jossa hän sitten vietti lopun elämäänsä.