Carl Rosenius

Carl Johan Rosenius (17. heinäkuuta 1831 Viipuri – 26. tammikuuta 1892 Kivennapa) oli suomalainen kauppaneuvos (1875) ja viipurilaisen kauppahuone Rosenius & Sesemannin johtaja. Rosenius & Sesemann oli 1800-luvulla yksi kolmesta merkittävästä viipurilaisesta kauppahuoneesta Hackman & Co:n ja Paul Wahl & Co:n ohella.

Roseniuksen vanhemmat olivat kauppaneuvos Carl Henrik Rosenius ja Anna Schröder. Rosenius kävi kauppakoulun Pietarissa ja hän tuli isänsä perustaman kauppahuone Rosenius & Sesemannin johtoon vuonna 1859. Kauppahuoneen toisena johtajana toimi toisen perustajan Carl Sesemannin poika John Sesemann ja myöhemmin hänen veljensä Alexander Sesemann. Rosenius & Sesemannin kauppahuone harjoitti viljakauppaa, laivanvarustusta, sahateollisuutta, suolan tuontia sekä 1870-luvulta alkaen petrolin maahantuontia. Kauppahuone toimi myös useiden ulkomaisten vakuutusyhtiöiden asiamiehenä. 1880-luvun alussa kauppahuone teki yhteistyösopimuksen ruotsalais-venäläisen Naftaproduktionsbolaget Bröderna Nobelin kanssa ja sai yksinoikeuden Bakusta tuodun naftan ja petrolin myyntiin Itä-Suomessa. Kauppahuoneen sahatavaran vienti kohdistui Länsi-Eurooppaan, Venäjältä tuotiin viljaa ja petrolia.

Rosenius & Sesemann omisti suuren pääasiassa Saimaan sisävesiliikenteessä käytetyn laivaston. Kauppahuone omisti useita sahoja ja vei ulkomaille sahatavaraa Viipurista käsin. Kauppahuoneen sahoista tärkein oli vuonna 1862 perustettu Karttulan Syvänniemen höyrysaha. Kauppahuone omisti myös Karttulan Savikosken sahan, Heinäveden Kerman sahan sekä Mikkelin Läsäkosken sahan ja Joroisten Liunan sahan. 1870-luvun alussa Rosenius osti Englannista Syvänniemen sahalle maantieveturin, joka pystyi vetämään perässään 4 tai 5 kuormattua tavaravaunua.

Vuonna 1882 pietarilainen pankkiiri Carl Winberg myi Suomen valtiolle suuren maa-alueen Kivennavan pitäjässä sijainneita Lintulan lahjoitusmaita Roseniuksen toimiessa Winbergin toimitusmiehenä kaupassa. Rosenius osti samassa yhteydessä Winbergiltä Raivolan ruukin maa-alueineen. Hän purki ruukin ja rakennutti sen tilalle sahalaitoksen joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa talvella 1885. Toukokuussa 1885 kauppahuone Rosenius & Sesemann teki konkurssin ja samalla myös kauppahuoneen johtajat Carl Rosenius ja Alexander Sesemann tekivät vararikon. Konkurssin syynä olivat sahatavaran pitkään jatkuneet menekkivaikeudet ja luotonsaantiongelmat ulkomailta. Kauppahuoneen suurimpia velkojia olivat Roseniuksen veljen johtama Pohjoismaiden Osakepankki, kauppahuoneen toisen perustajan Carl Sesemannin perilliset sekä kauppias John Sesemann ja konsuli Friedrich Richardt. Konkurssin jälkeen Rosenius toimi E. M. Meyer & Co:n omistukseen päätyneen Raivolan sahan isännöitsijänä aina kuolemaansa saakka. Konkurssin selvitys kesti yli kolme vuotta ja kauppahuoneen sahoja myytiin alihintaan muun muassa Hackman & Co:lle ja kuopiolaiselle Herman Saastamoiselle.

Rosenius oli Viipurin kaupungin edustaja porvarissäädyssä valtiopäivillä 1867, joilla hän oli pankkivaliokunnan jäsen. Vuonna 1873 Rosenius oli perustamassa Viipuriin Pohjoismaiden Osakepankkia. Hän oli pankin hallintoneuvoston jäsenenä ja toimi 1879–1885 hallintoneuvoston puheenjohtajana. Rosenius kuului Viipurin kaupunginvanhimpiin ja hän oli myöhemmin kymmenen vuoden ajan Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Carl Rosenius oli naimisissa vuodesta 1854 Henrika (Henrietta) Aurora Fagerströmin kanssa.

Lähteet