Bengt Laurikainen

Bengt "Pentti" Petterson Laurikainen (3. helmikuuta 1748 Mikkeli (Seppola) – ?) oli suomalainen talollinen, lautamies, valtiopäivämies ja lähetyskunnan talonpoikaisedustaja silloisesta Kymenkartanon läänistä.

Bengt Laurikainen vaikutti Mikkelin pitäjässä. Hän asui Asilassa, Laaskan tilalla puolisonsa, Hintsalassa syntyneen (Elin) Helena Mårtendotterin (o.s. Martin, Martinen, s. 1752) kanssa. Lapsia perheeseen syntyi neljä: Petter (1771), Maria (1774), Anders (1776) ja Henric (1793). Bengt Laurikaisen vanhemmat olivat Petter Laurikainen, s. 1704, ja Maria Laurikainen o.s. Pulkin, s. 1722.

Laurikainen toimi lautamiehenä Mikkelin käräjäkunnan käräjäoikeudessa. Ruotsin kielen taitoisena hän toimi talonpoikaissäädyn edustajana Ruotsissa järjestetyillä säätyvaltiopäivillä vuosina 1792 ja 1800. Hän oli mukana myös vuonna 1808 Pietariin matkanneessa suomalaisessa lähetyskunnassa neuvottelemassa Suomen autonomisen aseman itsehallinnollisista kysymyksistä sekä Suomen liittämisestä keisarillisen Venäjän alaiseksi suuriruhtinaskunnaksi.

Valtiopäivämiehenä

Laurikainen osallistui Ruotsin säätyvaltiopäiville 1792 ja 1800 Kymenkartanon läänin talonpoikaissäädyn edustajana. Matka tehtiin talviaikaan maitse retkikuntana hevosrekiä käyttäen.

Vuoden 1792 valtiopäivät olivat Gävlessä 23.1.–24.2.1792. Säätynsä jäsenet valikoituivat lääniensä tehtävistään vastaaviin valiokuntiin. Valtiopäiväedustajat kävivät kumartamassa alamaisuuttaanKustaa III:lle. Talonpojat sekä papisto kokoontuivat pitämään kokouksiaan Gävlen lukiossa.

Vuonna 1800 Laurikaisesta tuli toistamiseen talonpoikaissäädyn edustaja. Säätyvaltiopäivät aloitettiin Norrköpingissä 10.3.1800. Tuolloin säädyt kävivät kumartamassa Kustaa IV Aadolfia.

Lähetyskunnan matka

Bengt Laurikainen sai kutsun Kymeenkartanon läänin maaherra Johan Herman Lodelta (1793–1810) osallistua suomalaiseen lähetyskuntaan lokakuussa 1808. Laurikainen oli todennäköinen ehdokas koska hän oli osallistunut jo aikaisemmin kaksi kertaa Ruotsissa pidettäville valtiopäiville, hänen taitonsa ja kykynsä olivat hyväksi ja täyttivät silloisen hovikelpoisuuden kriteerit talopiokaissäädyn lähettiläänä, jossa C. E. Mannerheimin johtama lähetystö kävi 30. marraskuuta 1808 kumartamassa Venäjän valtaistuinta uusien alamaisten nimissä. He tapasivat keisari Aleksanteri I:n, ja suomalaiset vakuuttivat uskollisuutta uudelle hallitsijalle. Keisari Aleksanteri lupasi säilyttää aiemmat Suomessa voimassa olleet Ruotsin vallan aikaiset lait ja uskonnon. Aleksanteri I teki lähetyskunnan kanssa sopimuksen, joka vastasi Viron ja Liivinmaan kaupunkien sekä aateliston kanssa vuonna 1710 tehtyjä kapitulaatiosopimuksia. Lähetyskunnan lähettäminen herätti Suomessa aluksi paheksuntaa. Jouduttiin antamaan ilmoitus, ettei valtuuskunta voinut korvata säätyvaltiopäiviä. Myös lähetyskunta kieltäytyi esiintymästä valtiopäivien valtuuksin. Tämän vuoksi suomalaislähetystöllä ei ollut maapäivien päätösvaltaa, mutta se oli laatinut 15 kohdan esityslistan, johon keisari merkitsi myönteisen päätöksensä. Listaan sisältyi vähäpätöisiäkin asioita, mutta siihen oli myös merkitty kaikki Suomea olennaisesti koskevat asiat kuten: ”Yleinen turvallisuus, lait ja oikeuksien säilyttäminen ja hallituskomitean asettaminen”. Hallituskomitean puheenjohtajaksi valittiin vapaaherra Göran Magnus Sprengtporten.

Vierailun kohokohtana oli talvipalatsissa tapahtunut keisarin audienssi, jonka aikana hallitsijan kohteliaisuus teki lähetyskunnan jäseniin suuren vaikutuksen. Erityistä mielenkiintoa herätti tutustuminen keisarinna Elisabethiin jonka sisar oli Kustaa IV Adolfin puoliso eli suomalaisten entinen kuningatar Fredrika Dorotea. Ensimmäiseksi palkittiin Suomen lähetyskunnan jäsenet. Aatelissäädyssä palkittiin E. G. von Willebrand Pyhän Annan I luokan kunniamerkillä ja 500 dukaatilla. Professori G. E. von Haartman palkittiin Pyhän Vladimirin IV luokan kunniamerkillä ja briljanttisella kantasormuksella liuskojen kanssa kuten muutkin pappissäädyn edustajat. Porvarit ja talonpojat saivat tunnetuin venäläinen mitalitaiteilija, Carl Leberechtin (1749–1827) suunnittelemat kultaiset mitalit. Porvarissäädyn edustajat saivat mitalit sinisillä Pyhän Andreaksen ritarikunnan nauhoilla sekä briljanttiset kantasormukset. Talonpoikaissäädyn edustajat saivat pienempää kokoa olevat mitalit, jossa oli kirkkaanpunaiset aleksandrovilaiset nauhat, sekä 500 ruplaa rahaa. Juhlallisuuksien merkeissä päätyttyivät suomalaisten lähetyskuntajäsenten neuvottelut, jäsenet palasivat Suomeen tammikuun loppuun mennessä 1809.

Lähetyskunnan Pietarissa käytyjen neuvottelujen jälkeen järjestettiin Porvoossa valtiopäivät (ruots. landtdagar)Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809. Suomen sota oli tuolloin vielä käynnissä, mutta Venäjän osalta sota oli voitettu. Suomalaiset historiantutkijat ovat esittäneet erilaisia tulkintoja, olivatko Porvoossa Suomen historian ensimmäiset säätyvaltiopäivät vai perinteiset maapäivät, joiden kautta Ruotsin entiset kahdeksan maakuntaa siirrettiin Venäjän keisarin valtaan. Myöhemmin 1800-luvulla syntyneen suomalaisen perustuslaillisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä perustettiin Suomen valtio.

• Mikkelin käräjäkunnan myöntämä herastuomarin arvonimi
• Venäjän keisari Aleksanteri I:n myöntämä Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan nauhoin varustettu kultainen lähetyskunnan mitali

• http://runeberg.org/kyfihist/0578.html Viitattu 04.06.2019
• http://runeberg.org/tieto/9/0139.html Viitattu 04.06.2019
• http://www.narc.fi/Arkistolaitos/nayttelyt/1809/index.html Viitattu 4.6.2019
• Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat. Viitattu 6.6.2019
• http://runeberg.org/pieni/4/0214.html Viitattu 06.06.2019
• http://runeberg.org/tieto/1/0143.html Viitattu 06.06.2019
• Lähetyskunnan kultainen talonpoikaismitali Nefskinnauhalla. Viitattu 6.6.2019
• Perinnetietoa Koskentaipaleesta, Nimismies Bengt Laurikainen?viitattu 21.6.2019
• https://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm viitattu 25.6.2019
• http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Valtiop%C3%A4iv%C3%A4edustajia_Mikkelin_maalaiskunnasta_ja_kaupungista viitattu 25.6.2019
• http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2015/01/kaksi-valtiopaivamiesta-vuodelta-1800.html(Bengt Laurikain) viitattu 26.6.2019
• https://weburn.kb.se/riks/st%C3%A5ndsriksdagen/pdf/bn_1710-1800_reg_/bn_1710-1800_reg_.pdf(julkisen neuvoston valtiopäiväjäsen Bengt Laurikainen v.1792 s.179, v.1800 s.189) ja sisällysluettelon s.209 viitattu 28.6.2019
• https://www.mls-ry.fi/fi perhe- ja sukuyhteystietoja Mikko Laurikaisen sukuseura.ry:ltä. viitattu 8.7.2019
• http://www.heraldica.fi/fi/7690-2/?smid=7611 Laurikaisten rek. sukuseuran vaakuna Bengtin muistoksi. viitattu 8.7.2019
• Finländare närvarande vid riksdagen i Norrköping 1800, Norrköpings Tidningar Sveriges Släktforskarförbund. Viitattu 12.7.2019. (ruotsiksi)
• http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk Mikkelin Seppolan alueen historia (Bengtin syntymäpitäjä) 18.8.2019

Viitteet