Axel von Kothen
Quick Facts
Biography
Carl Axel von Kothen (15. elokuuta 1871 Hamina – 7. heinäkuuta 1927 Tammisaari) oli suomalainen laulaja, laulunopettaja ja säveltäjä.
Henkilöhistoria
Von Kothenin vanhemmat olivat kenraalimajuri Mauritz Ferdinand von Kothen ja Valborg Forsblom. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1898-1910 oli Anna Sofia Eugenia Danielsson, toinen 1911-1916 Katarina Vilhelmina Mjahkin ja kolmas vuodesta 1916 Valborg Antonia Hellström. Hän tuli ylioppilaaksi 1894, opiskeli Helsingin musiikkiopistossa laulua Abraham Ojanperän ja sävellystä Martin Wegeliuksen johdolla ja harjoitti musiikkiopintoja sen jälkeen useaan otteeseen Euroopassa Roomassa, Pietarissa, Wienissä, Dresdenissä, Pariisissa ja Münchenissä. Von Kothen toimi yksityisenä laulunopettajana 1901-1924 ja Helsingin musiikkiopiston laulunopettajana 1908-1924. Hän oli myös Finsk Musikrevy -lehden perustaja ja päätoimittaja 1905-1906, Nya Pressen -lehden musiikkikriitikko 1908 ja Die Musik -lehden avustaja 1910-1914. Taiteilijaeläke von Kothenille myönnettiin vuonna 1920.
Taiteellinen tuotanto
Von Kothen sävelsi yksin- ja kuorolauluja, piano- ja orkesteriteoksia kuten muun muassa sinfonian, sekä kantaatteja. Hän konsertoi laulajana kotimaassa, Pietarissa, Berliinissä ja Pariisissa. Von Kothen sävelsi vuonna 1919 Suomen armeijan kilpailua varten rukousmusiikin Bevare Gud vårt fosterland, joka lunastettiin Suomen puolustusvoimien omaisuudeksi ja jota käytetään edelleen armeijan hartaustilaisuuksissa ja kenttähartauksissa. Kappale on tunnettu nimellä Kothenin hymni. Sota-ajan radioidut sotilasiltahartaudet tekivät sen laajemminkin tunnetuksi. Nykyään se on myös sävelmänä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virressä nro 551, Sinua, Kristus, kiitämme.
Sävellyksiä
Von Kothenin sävellyksiä ovat muun muassa seuraavat:
- sinfonia A-duuri, 1906
- sinfonia e-molli (I osa), 1908
- orkesterisarja näytelmään Kristina Vasa op. 16
- hymni
- useita kantaatteja
- yli 100 yksin- ja kuorolaulua, osin orkesterin säestyksellä
- noin 20 pianosävellystä, kuten surumarssi Patria, op. 1, 1900.