Atte Ahokas

Atte Ahokas (s. 2003 Jokioinen) on suomalainen ilmastolakkoilija ja -aktivisti.

Ahokkaan mukaan Suomen täytyy vähentää radikaalisti päästöjä, kasvattaa hiilinielujen määrää ja ottaa ilmastopolitiikassa kansainvälinen johtajuusasema. Ahokkaan kannattama ilmastolakkoliike vaatii, että Suomi toteuttaa aikeensa olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio. Ahokas on myös vaatinut, että Suomi sitoutuu päivittämään ilmastolain siten, että siihen kirjattavat päästövähennys- ja hiilinielutavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa. Keskeisessä osassa ovat Ahokkaan mukaan myös fossiiliset polttoaineet. Niiden suorat ja epäsuorat tuet tulisi ilmastolakkolaisten mielestä lakkauttaa. Hänen mukaansa siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan tulisi toteuttaa reilusti. Ahokkaan mielestä yksilötekojen merkitystä ei pidä liioitella; hän kritisoi asennetta, jonka mukaan yksilötason valinnoilla voisi pelastaa maailman. Ahokkaan mukaan yhteiskunnallisilla teoilla on kolme tasoa, joista ensimmäisellä sijaitsevat nuoret, ja yksityisteot, toisella aikuiset, jotka saavat jo vaikuttaa äänestämällä, ja kolmannella poliitikot, joiden teot vaikuttavat kaikkien elämään.

Ahokas on sanonut, että luonnonsuojeluun ja luonnon elvyttämiseen tarvittaisiin massiiviset panostukset ja fossiilisten polttoaineiden pumppaaminen pitäisi lopettaa. Ahokkaan mukaan ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, mutta on sanonut kokevansa, että valtioiden nykyisillä lupauksilla ja sitoumuksilla todellisuus on yli kolmen asteen lämpeneminen. Ahokas on kertonut, että hänen mielestään ilmastopolitiikassa ei ole varaa hidastella tai tehdä virheitä. Hän on tukenut ideaa ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, eli siitä, että kriisi on pääosin teollisuusmaiden aiheuttama, mutta iskee ensimmäisenä ja rajuimmin kehittyviin maihin. Suomessa isoimpia korjauskohtia ovat Ahokkaan mukaan liikenne, ruoka ja lämmittäminen; hän on sanonut kokevansa, että suomalaiset syövät liikaa lihaa, lämmittäminen tulisi irrottaa fossiilisista polttoaineista ja liikkuminen ajatella uusiksi. Atte Ahokas sanoo uskovansa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat tavalla tai toisella Suomeenkin, sillä elämme Ahokkaan mukaan niin globalisoituneessa maailmassa, että vaikka vaikutukset eivät iskisikään suoraan Suomeen, vaikutukset näkyisivät silti Suomessakin radikaalisti.

Ahokas kokee, että yhteiskunnan on päästävä eroon jatkuvan talouskasvun mentaliteetista. Hän on korostanut, että suurin valta on päättäjillä, valtioilla ja suuryrityksillä, ja tämän vuoksi katse olisi käännettävä yksilöteoista politiikkaan. Ahokas kuitenkin sanoo uskovansa, että niin EU:ssa kuin Suomessakin pystytään vielä vaikuttamaan asioiden kulkuun, ja että on vielä mahdollista välttää kaikkein vakavimmat ilmastokriisit. Ahokas sanoo haluavansa, että poliitikot tekisivät radikaalia ilmastopolitiikkaa sen sijaan, että he olisivat huolissaan nuorten ilmastoahdistuksesta. Ahokas on kertonut pitävänsä oikeistopopulistisen nationalismin nousua vakavana uhkana ilmastolle.

Ahokas mainitsee tärkeiksi teemoikseen ilmastonmuutoksen lisäksi esimerkiksi feminismin, yhdenvertaisuuden ja "anti-setäilyn".

Ahokas kävi yläasteella koulussa neljänä päivänä viikossa; perjantaisin hän oli lakossa, mutta aloitettuaan opinnot Forssan yhteislyseossa hän ei kykene enää lakkoilemaan jokainen perjantai, sillä hän sanoo pelkäävänsä sen vaikuttavan liian negatiivisesti kurssiarvosanoihin. Hän järjesti ilmastolakon kotipaikkakunnallaan Jokioisilla tammikuussa 2019. Ahokas kertoo pyrkivänsä rakentamaan ilmastolakkoilun liikettä Suomessa.

Ahokkaasta tuli aktivisti ilmastoahdistuksen, 2018 lokakuun IPCC:n ilmastoraportin, 2018 joulukuun Katowicen ilmastokokouksen, ja Greta Thunbergin käynnistämän ilmastolakko-kampanjan vuoksi. Hän on sanonut kokevansa, että on olemassa hyvää ja huonoa ilmastoahdistusta. Ilmastoahdistuksesta Ahokas puhuu paljon. Häntä ahdistaa, miten maapalloa tuhotaan hitaasti, eikä konkreettisiin tekoihin ole ryhdytty. Ilmastoahdistusta on hänen mukaansa hoidettava, sillä pahimmillaan se voi viedä mielenterveyden ja työkyvyn. Ahokas viettää ajoittain lyhyitä taukoja, lakkaa seuraamasta sosiaalista mediaa ja keskittyy muihin asioihin, kun hän tuntee olevansa levon tarpeessa.

Eurooppanuoret valitsi Ahokkaan Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi vuonna 2019. Analytiikkayhtiö Iloom.io:n mukaan Ahokas oli maalis-huhtikuun vaihteessa 2019 neljänneksi suurin suomalainen ilmastovaikuttaja Twitterissä.

Ahokas on kertonut, että hänen lakkoiluunsa on suhtauduttu yllättävän positiivisesti. Vaikka monet ovat kannustaneet ja tukeneet hänen aktivismiaan, on hän saanut osakseen negatiivista kommentointia sosiaalisessa mediassa. Ahokas on myös itse kokenut vähättelyä. Tyypillistä on Ahokkaan mukaan kehottaa palaamaan takaisin kouluun ilmastolakkoilun sijaan sekä väittää, etteivät nuoret itse osaa ajatella, vaan heidät olisi valjastettu poliittisen propagandan välineiksi ja että ilmastolakkoilevat lapset ajaisivat vanhempiensa tai poliittisten taustavaikuttajien agendaa. Lisäksi hän kertoo kohdanneensa kritiikkiä, jossa häntä ja muita ilmastolakkoilijoita syytetään henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemisesta. Ilmastolakkomielenosoitusten järjestäjiä – mukaan lukien Ahokasta – oli uhattu syytteellä lasten hyväksikäytöstä, vaikka Ahokas on itse juridisesti lapsi.

• Atte Ahokas Twitterissä