Arne Palmén

Arne Johannes Palmén (3. tammikuuta 1885 Helsinki – 12. kesäkuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, Salpausselän lasten tuberkuloosiparantolan (nykyään Nastolan Aurinkolinna) ylilääkäri 1925-1945, Helsingin yliopiston kirurgian ylimääräinen professori 1937–1952 ja Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalan kirurgisen osaston ylilääkäri 1945–1955.

Palménin äiti oli Ida Amalia Arppe ja isä historiantutkija, poliitikko ja valtioneuvos Ernst Gustaf Palmén. Hänen isoisänsä oli laki- ja virkamies Johan Philip Palmén ja veljenpoikansa eläintieteilijä Ernst Palmén.Palménin puoliso vuodesta 1928 oli sairaanhoitaja Helmi Annikki Haahti, perheeseen syntyi kolme lasta. Ylioppilaaksi Palmén tuli Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1903, lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1911 ja väitteli tohtoriksi 1914. Palménoli Suomen lääkäriliiton puheenjohtaja 1933–1943.

Palmén julkaisi lääketieteellisten kirjojen lisäksi tutkimuksia esimerkiksi sotakirurgian, luu- ja niveltuberkuloosin, selkäydinkasvainten, vakuutuslääketieteen ja hengenvaarallisuuskäsitteen alalta. Palmén muistetaan lääketieteen "suomalaistajana" sekä ammattikunnan käytännöllisten ongelmien ja etenkin eettisten kysymysten arvostettuna pohdiskelijana.

• Lääketieteellinen sanasto Yrjö Kajavan kanssa, 1921
• Yleinen kirurgia, 1948
• Lääkärin etiikka, 1956