Alexander Cajan

Alexander Cajan (20. lokakuuta 1767 Sotkamo – 23. helmikuuta 1810 Ilomantsi) oli suomalainen sotilas, rykmentinpastori ja sotarovasti.

Alexander Cajanin vanhemmat olivat Brita Elisabeth Snicker ja Sotkamon nimismies ja suorituskomissaari Johan Cajanus. Alexander kävi Oulun triviaalikoulun, jonka jälkeen hän lähti opiskelemaan Turun Akatemiaan 1785. Vuonna 1789 hän keskeytti opintonsa ja meni lippumieheksi Kajaanin pataljoonaan, missä hän otti sotilasnimekseen Cajan'in, jota hän sen jälkeen käytti. Hänet ylennettiin vänrikiksi 1791. Hän otti virkavapaata ja palasi Turkuun 1796 suorittamaan opintonsa päätökseen, ja erosi armeijan palveluksesta 1797.

Cajan väitteli joulukuussa 1797 Henrik Gabriel Porthanin johdolla, sai maisterin paperit helmikuussa 1798, puolusti väitöskirjaansa lintujen värien vaihtelusta Carl Niclas Helleniuksen johdolla kesäkuussa 1798, ja vihittiin papiksi heinäkuussa 1798. Pian tämän jälkeen hän palasi armeijan leipiin ja siirtyi ylimääräiseksi saarnaajaksi Kajaanin pataljoonaan. Helmikuussa 1799 hän sai opettajan paikan Haapaniemen sotakoulusta ja huhtikuussa 1800 hänestä tuli Savon jääkärirykmentin pastori. Samana vuonna Cajan määrättiin Karjalan kevyen rakuunarykmentin rykmentinpastoriksi. Hän osallistui sotaan Venäjää vastaan vuonna 1790 ja Suomen sotaan 1808–1809, ja tunnustukseksi ansioista hänelle myönnettiin sotarovastin arvonimi.

Cajan ja Brita Christina Hjerppe (s. 27. syyskuuta 1773 Ilomantsi) vihittiin avioliittoon Ilomantsissa 4. maaliskuuta 1804. Vaimo oli Ilomantsin kappalaisen Christian Hjerppen ja Anna Brigitta Lindenian tytär. Heille syntyi Ilomantsissa ainakin kaksi lasta, tytär Anna Charlotta ja poika Christian.

• Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Faros, Turku. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 978-952-5710-04-5